Suomesta Itämereen laskevien jokien fosforija typpikuormat 1961– 2006 — arvio maatalouden kuormitusmuutoksista

Itämeri rehevöityy kiihtyvällä vauhdilla siihen kohdistuvasta voimakkaasta
ravinnekuormituksesta johtuen. Yhtenä suurimmista kuormituslähteistä pidetään
maataloutta. Tässä työssä tutkittiin, miten Suomesta Itämereen kulkeutuvat
rehevöitymistä aiheuttavat fosfori-ja typpikuormat ovat muuttuneet pitkällä aikavälillä.
Erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat maatalouden ravinnekuormituksen muutokset.

Työn pohjana käytettiin ympäristöhallinnon vedenlaatu-ja virtaamatietoja koko
käytettävissä olevalta ajanjaksolta. Työssä tarkasteltiin 22 Suomen rannikkoalueelta
Itämereen laskevaa jokea, joille laskettiin kokonaisfosforin ja -typen kuormat neljällä
kaudella ajanjaksolla 1961–2006. Jokien valumaalueet olivat pääasiassa
maatalousvaltaisia ja vähäjärvisiä, mutta vertailun vuoksi tarkasteluun otettiin mukaan
myös muutama joki, joiden valuma-alueen peltoprosentti on pieni.

Jokien ravinnekuormien laskennassa käytettiin empiiristä regressiomallia, jolla
mallinnettiin veden ravinnepitoisuuden ja virtaaman yhteyttä. Fosforin ja typen
kausittaiset kokonaiskuormat laskettiin mallinnetuista päivittäisistä pitoisuusarvoista ja
mitatuista virtaamista. Jotta voitiin tutkia maatalouden ravinnekuormituksen
muutoksia, kokonaiskuormista vähennettiin tilastoidut yhdyskuntien jätevesikuormat
sekä arvioidut haja-asutuksen jätevesien ja metsätalouden ravinnekuormat.
Jätevesikuormista ja metsätalouden kuormituksesta ei ollut tietoa saatavilla 1960-luvulta,
joten maatalouden kuormitusmuutoksia voitiin tarkastella vain vuodesta 1971 alkaen.

Työssä lasketut jokien ravinnekuormat olivat suurimpia Pohjanmaan isoissa joissa.
Valuma-alueen pinta-alaan suhteutettuna kuormitus oli kuitenkin erityisesti fosforin
kohdalla selvästi suurinta Varsinais-Suomen Uskelan-, Paimion- ja Aurajoella, joilla
peltoprosentit olivat suurimmat. Fosforikuormien todettiin kasvaneen useimmilla
tarkastelluilla joilla 70-ja 80-luvuilla mutta pienentyneen kaikilla joilla Uskelanjokea
lukuun ottamatta viimeiselle laskentakaudelle eli vuoden 1994 jälkeen. Typpikuormien
kasvu jatkui monilla joilla erityisesti Pohjanmaalla koko tutkimusjakson ajan.
Muutokset maatalouden ravinnekuormissa olivat samansuuntaisia kuin
kokonaiskuormissa. Maatalouden fosforikuormat kääntyivät Uskelanjokea lukuun
ottamatta laskuun viimeisellä tarkastelukaudella, mutta typpikuormat kasvoivat
edelleen lähes kaikilla joilla.