Turpeen ominaisuuksien vaikutus pellon salaojituksen toimintaan
← TakaisinTekijä | Niini, Suvi |
---|---|
Sarja | Teknillinen korkeakoulu, diplomityö |
Päivämäärä | 1988 |
Avainsanat | ruosteongelma, salaojitus, turpeen ominaisuudet, turvepellot |
Rahoitus | Salaojituksen Tukisäätiö |
Organisaatio | Teknillinen korkeakoulu / Rakennus- ja maanmittaustekniikanosasto |
Sivut | 114 |
Kieli | suomi |
Saatavuus | Turpeen ominaisuuksien vaikutus pellon salaojituksen toimintaan |
Turvepeltojen salaojituksissa esiintyy ajoittain vajaatoimintaa, jonka syyt eivät ilmene vikatarkastuksissa. Niiden on päätelty johtuvan turpeen ominaisuuksista. Tämän Salaojituksen tutkimusyhditys ry:ssä tehdyn tutkimuksen tarkoitus oli selvittää turpeen ominaisuuksia ja niiden vaikutuksia salaojien toimintaan.
Turpeen ominaisuuksia selvitettiin kirjallisuuden avulla. Salaojituksen kannalta merkittävimmät ominaisuudet ovat pieni vedenjohtokyky, suuri vedenpidätyskyky, korkea pohjaveden taso, voimakas painuminen kuivattaessa, maatumisen aiheuttamat epäedulliset rakennemuutokset sekä alavan sijainnin aiheuttama alttius paineelliselle pohjavedelle ja ruostesaostumille.
Kokeellisessa osassa selvitettiin Jalasjärvellä sijaitsevan Soinin tilan turvepellon salaojituksen vajaatoiminnan syyt. Niitä olivat 1) harva ojaväli 2) matala ojitus 3) pellon huono vedenjohtavuus 4) pellon tiivistynyt ja maatunut pintakerros, mikä on seurausta kalkituksesta, muokkauksesta ja kuormituksesta 5) pellon keskiosaa kohti viettävä pinnanmuoto 6) salaojien alkava ruostesaostuminen 7) paineellinen pohjavesi ja 8) epäedullinen turvelaji.
Turvepellon kuivatusta suunniteltaessa salaojituksen toimintakykyä voidaan ennakoida mittaamalla pellon vedenjohtavuus, jonka tulisi olla yli 0,25 cm/h. Lisäksi voidaan määrittää turvelaji ja maatumisaste, jonka tulisi saraturpeilla olla alle 8 ja rahkaturpeilla alle 6. Ruosteongelma voidaan ennakoida pohjaveden rautapitoisuuden perusteella. Vaara on suuri, mikäli rautapitoisuus ylittää 15 mg/l.