Suorakylvön soveltuvuus käytännön vesiensuojelutyöhön – Esiselvitys

Tutkimustietoa suorakylvön soveltuvuudesta vesiensuojelutyöhön Suomen olosuhteissa on vähän saatavilla. Tässä esiselvityksessä tutkittiin pitkään suorakylvetyillä pelloilla, miten suorakylvö muuttaa viljelymaan rakennetta sekä vaikuttaa eroosion syntyyn, pintavalunnan todennäköisyyteen ja fosforin huuhtoutumisriskiin. Verranteena oli kynnetty maa. Tutkimus toteutettiin pääosin viljelijöiden pelloilla Säkylän, Euran ja Yläneen kunnan alueella sijaitsevan Pyhäjärven valuma-alueella. Lisäksi tutkimuskohteena oli Suomen Ympäristökeskuksen
Aurajoen valuntakenttä. Pyhäjärven valuma-alueen viljelijöiden haastatteluilla selvitettiin, miten alueen suorakylvöön siirtyminen käytännössä voisi onnistua ja mitä sosioekonomisia seurauksia siitä olisi.

Suorakylvö vähensi maan pinnan eroosioalttiutta. Suorakylvetyssä maassa sateen ja pintavalunnan kuluttavaa vaikutusta estivät kasvipeitteen antama suoja, maan eloperäisen aineksen lisääntymisen aikaansaamat muutokset sekä maan pinnan tiiveys.

Tutkimuksessa kävi selvästi ilmi, että suorakylvetyn maan huokosrakenteen muodostumisessa biologisilla tekijöillä on keskeinen asema. Pyhäjärven alueella suorakylvö oli johtanut lierokantojen kasvuun. Suorakylvetyssä maassa lierojen runsaus oli positiivisessa vuorosuhteessa maan suurten huokosten määrän kanssa ja lieronkäytävät lisäsivät maan vedenjohtavuutta. Suorakylvetyssä maassa oli pinnasta jankon alaosaan jatkuvia lierokanavia, mikä on pintavalunnan ehkäisyn ja märän maan rakenteen toiminnan kannalta myönteinen tulos. Tulosten mukaan suorakylvetyn maan makrohuokosrakenne ei selkeästi vähentänyt pellolta tulevan pintavalunnan riskiä. Esimerkiksi märän suorakylvetyn maan kyky varastoida
hetkellisesti vettä oli keskimäärin pienempi kuin kynnetyn maan.

Pitkäaikainen suorakylvö kerrytti helppoliukoista fosforia maan pintakerrokseen. Kertymisestä aiheutuu fosforin lisäkuormitusta vesistöön, jos peltolohkolla muodostuu pintavaluntaa. Myös maan pinnalle jäävästä kasviaineksesta huuhtoutuu jonkin verran fosforia. Kertymisestä ei ole haittaa ympäristölle, jos maan vedenläpäisevyys on riittävä syksyn ja kevään valuntahuippujen aikana. Muokkaustavasta riippumatta merkittävä osa maahan imeytyneen veden huuhtomasta fosforista ja maa-aineksesta näytti sitoutuvan ja suodattuvan veden kulkiessa maan läpi. Tulokset osoittivat, että suorakylvössä on kiinnitettävä erityisen paljon huomiota maan hyvän vedenläpäisevyyden säilyttämiseen ja ojituksen toimivuuteen.

Ominaisuuksiltaan samanlaisten lohkoparien valinta osoittautui vaikeaksi tehtäväksi Pyhäjärven alueella. Eniten tulosten tulkintaa vaikeutti kahden suorakylvökyntöparin merkittävä ero maan fosforipitoisuudessa. Erot olivat niin suuria, etteivät ne voineet kokonaan johtua muokkauksesta. Suurin erojen syy oli todennäköisesti lohkojen erilainen viljelyhistoria. Siten kaikkia tutkimuksessa havaittuja eroja lohkoparien fosforitilassa ja fosforin huuhtoutumisriskissä ei voida tulkita yksinomaan suorakylvöön siirtymisestä johtuvaksi. Tutkimuksessa eroosio- ja huuhtoutumisriskin arviointi perustui laboratoriomittauksiin suhteellisen pienistä maanäytteistä. Siten tulosten perusteella ei saada kuvaa kaikista niistä tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa peltolohkon mittakaavassa vesistökuormituksen muodostumiseen.

Suorakylvö tulee lisääntymään nopeasti mm. tilakoon kasvamisen vuoksi. Menetelmään liittyy kiistattomia ympäristöhyötyjä, kuten pienempi polttoaineen kulutus, peltoeläimistön elinympäristön paraneminen ja todennäköisesti myös vähentyvä typen huuhtoutuminen. Tämä tutkimus kuitenkin osoitti, ettei suorakylvö välttämättä pysty yksittäisenä vesiensuojelutoimenpiteenä vähentämään fosforikuormitusta. Suorakylvön soveltaminen vesiensuojelutyössä vaatii jatkotutkimusta mm. ravinteiden kierron, suorakylvöön parhaiten soveltuvan lannoituksen, lannoitteiden ja kalkituksen sekä maan läpäisevän rakenteen varmentamisen osalta.

Haastattelututkimuksessa selvitettiin sekä suorakylvöä että tavanomaisia menetelmiä käyttävien viljelijöiden suhtautumista suorakylvöön. Haastattelujen perusteella suorakylvö yleistyy voimakkaasti Pyhäjärven valuma-alueella. Viljelijöiden arvioiden mukaan suorakylvö vaikuttaa positiivisesti sekä tilan talouteen että ympäristöön parantamalla mm. maaperän rakennetta.