Täydennysojituksen vaikutus valunnan muodostumiseen savimaassa

Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli selvittää täydennysojituksen vaikutusta salaojavalunnan muodostumiseen peltoalueella erityisesti yksittäisiä sadanta-valuntatapahtumia tarkastelemalla. Lisäksi
tarkasteltiin pohjavedenpinnan syvyyden ja maankosteuden käyttäytymistä ennen ja jälkeen täydennysojituksen. Täydennysojituksen vaikutuksia valuntaan ja muihin vesitaseen komponentteihin
on tutkittu Suomessa muun muassa matemaattisilla malleilla, mutta yksittäisiä sadanta-valuntapahtumia ei ole aiemmin analysoitu.

Aineistona oli Lounais-Suomessa sijaitsevan koekentän kahdelta peltolohkolta (vertailualue ja vuonna 2014 täydennysojitettu alue) vuosilta 2011, 2012, 2017 ja 2019 tehdyt mittaukset salaoja- ja
pintavalunnasta, pohjavedenpinnan syvyydestä ja muokkauskerroksen maankosteudesta sekä koekentällä tehdyt sademittaukset. Tutkimuksen ajanjakso oli touko-joulukuun, jolloin sade tuli pääosin
vetenä. Tutkimus toteutettiin aineistoanalyysina, jossa täydennysojituksen vaikutukset salaojavalunnan muodostumiseen yritettiin saada esille vertaamalla täydennysojitettua aluetta vertailualueeseen ennen täydennysojitusta ja sen jälkeen. Valunnan muodostumista yksittäisen sadetapahtuman aikana selvitettiin erilaisten aikaparametrien avulla, jotka kuvaajat valunnan ja sen maksimin suhdetta sadantaan ja sen maksimiin. Sadanta- valuntapahtumista määritettiin kokonaissadanta, salaoja- ja pintavalunta sekä salaojavalunnan ja -valuman maksimiarvot.

Täydennysojitus muutti märkyydestä kärsineen pellon valuntareittejä. Salaojavalunta lisääntyi enemmän kuin pintavalunta väheni ja yksittäiset salaojavaluntakäyrät olivat täydennysojituksen jälkeen
korkeampia, kapeampia ja terävämpiä, mikä viittaa tehostuneeseen kuivatukseen. Täydennysojitetun alueen pohjavedenpinnan syvyys laski ja korreloi paremmin vertailualueen kanssa täydennysojituksen
jälkeen kuin ennen sitä.

Jatkotutkimuksissa tulisi tarkastella myös pintavalunnan muutosta Nummelan koealueilla täydennysojituksen myötä. Näin täydennysojituksen kokonaisvaikutukset saataisiin paremmin esille. Lisäksi tulisi analysoida talven ja erityisesti kevään sulannan ja sen aikana tapahtuneiden vesisateiden aiheuttamia valuntatapahtumia.