Vantaanjoen kipsihanke – Loppuraportti

Kipsikäsittely osoitti tehonsa Vantaanjoen kipsihankkeessa
Vuosina 2018–2020 toteutettu Vantaanjoen kipsihanke saavutti tavoitteensa: Hankkeessa kipsikäsiteltiin yli 3600 ha eli noin 10 % Vantaanjoen valuma-alueen peltopinta-alasta. Fosforihuuhtouma kipsikäsitellyiltä pelloilta puolittui, mikä vähentää Vantaanjoen ja Itämeren rehevöitymistä. Kipsikäsittely osoittautui kustannuksiltaan edulliseksi vesiensuojelutoimeksi ja sitä tarvitaan jatkossakin Itämeren ravinnekuormituksen vähentämiseen.

Vantaanjoen kipsihankkeen toteuttivat John Nurmisen Säätiö, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto. Hanketta rahoittivat John Nurmisen Säätiön tukijat ja ympäristöministeriö, ja Yara lahjoitti hankkeelle vuosina 2019 ja 2020 käytetyn kierrätyskipsin.

Kipsikäsittelyllä hyviä tuloksia ravinnehuuhtouman vähentämisessä
Vantaanjoen kipsihankkeessa toteutettu peltojen kipsikäsittely puolitti fosforihuuhtouman käsitellyiltä peltolohkoilta. Toimenpiteessä kipsiä levitettiin neljä tonnia hehtaarille. Kaiken kaikkiaan 3615 peltohehtaarin käsittelyn arvioidaan vähentävän Vantaanjoen valuma-alueelta tulevaa fosforihuuhtoumaa 8 500–10 500 kg vuosina 2018–2025. Kipsi ei vaikeuta kasvien fosforin saantia eikä vaikuta epäedullisesti satoihin.

Kipsikäsittelyn kustannus on hyvin kilpailukykyinen muihin hajakuormitusta vähentäviin toimenpiteisiin verrattuna. Lannoiteteollisuuden (enimmäkseen lahjoitettua) kierrätyskipsiä käyttäen vähennetyn fosforikilon hinnaksi tuli noin 57 eur (alv 0 %), sisältäen kipsimateriaalin, kuljetuksen ja levityksen. Kipsin markkinahinnalla laskettuna vähennetyn fosforikilon hinnaksi olisi tullut noin 80 eur (alv 0 %). Osana hanketta toteutettiin myös pienimuotoinen luonnonkipsipilotti noin 80 hehtaarille. Luonnonkipsin saatavuus osoittautui melko huonoksi, ja kipsin laatu vaihteli eri lähteissä. Luonnonkipsillä vähennetyn fosforikilon kustannukset olivat yli kaksinkertaiset lannoitetuotannon ohessa syntyvään kipsiin verrattuna.

Kipsikäsittelyyn osallistui 76 tilaa. Yksityisten viljelijöiden lisäksi mukana oli myös kaksi kaupunkia ja yksi oppilaitos. Vaikutuksia valumavesien laatuun seurattiin Lepsämänjoen mittausasemalla, jonka yläpuolisista pelloista käsiteltiin kipsillä noin 40 % (330 ha). Fosforikuorman muutos koko Vantaanjoen valuma-alueen tasolla arvioitiin seuranta-alueelta saatujen tulosten perusteella.

Vesiensuojelutoimi ei haittaa taimenen lisääntymistä
Kalastotutkimusten eli sähkökoekalastusten ja mädinhaudontakokeen perusteella kipsikäsittely ei heikennä kalaston tilaa, ja vedenlaatu sopii taimenen lisääntymiselle myös kipsikäsiteltyjen peltojen vaikutusalueella.

Ideoita kipsikäsittelykonseptin kehittämiseksi
Hankekonsortio etsi aktiivisesti mahdollisuuksia toimintamallin edelleen kehittämiseksi ja mm. osti kipsin, kuljetukset ja levitykset samalta palveluntarjoajalta. Tällöin maatalouskaupan organisoima kuljetusten ja levitysten ketjutus paransi tiedon kulkua logistiikkaketjussa. Lisäksi kipsikäsittelysopimukseen ja -ohjeisiin tehtiin useita parannuksia ja täsmennyksiä.
Hankekonsortio tuotti uutta tietoa kartoittamalla luonnonkipsin tarjoajia ja toteuttamalla pienimuotoisen luonnonkipsikokeilun. Tämän lisäksi hankkeessa seurattiin mahdollisuuksia rakennusteollisuuden purkukipsin hyödyntämiseen.

Hankkeessa kertynyttä tietoa, käytännön kokemuksia ja dokumenttimalleja jaettiin muiden kipsihankkeiden käyttöön.

Tunnistetut jatkotutkimustarpeet
Kipsikäsittely on jo todettu toimivaksi vesiensuojelukeinoksi savimailla. Hankkeessa tunnistettiin kuitenkin vielä jatkotutkimustarpeita liittyen etenkin kipsin tehoon ja vaikutusaikaan eri maalajeilla ja muokkausmenetelmillä. Lisäksi kipsin yhteisvaikutus kalkin tai lannan kanssa vaatii vielä lisäselvityksiä.
Kipsikäsittelyn julkista rahoitusta tulee jatkaa, jotta Suomessa päästään Itämeren ja vesiensuojelun tavoitteisiin
Kipsikäsittelyä toteutetaan vuosina 2020–2024 Varsinais-Suomessa vesiensuojelun tehostamisohjelman puitteissa ympäristöministeriön rahoituksella ja Varsinais-Suomen ELYn johdolla. Ohjelman tavoitteena on levittää kipsiä vähintään 50 000 hehtaarille Saaristomeren valuma-alueella. Jotta päästään vesienhoidon toimenpideohjelmien ja Itämeren suojelusopimuksen tavoitteisiin, pitää kipsin levityspinta-alaa Saaristomeren alueella kasvattaa.

Vesiensuojelun tehostamisohjelman päätyttyä kipsikäsittely tulee saada mukaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan maaseutuohjelman tukiin sekä löytää oikeat korvaustasot ja kannustimet, jotta kipsikäsittelyä voidaan jatkaa osana Itämeren ja vesiensuojelua. Kansallisella rahoituksella ei vesiensuojelun tehostamisohjelman päätyttyä koronakriisin jälkeisessä Suomessa ole kipsikäsittelyyn taloudellisia mahdollisuuksia siinä mittakaavassa, jota vesiensuojelun tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan.