Vesitalouden hallinta vesiensuojelussa (VesiHave) -hanke

Vesitalouden hallinta vesiensuojelussa (VesiHave) -hankkeen tavoitteena on selvittää, miten paikallis- ja peruskuivatukseen kohdistuvilla toimenpiteillä voidaan säätää pellon vesitaloutta siten, että hyödynnetään satopotentiaali, turvataan kestävä maan rakenne ja minimoidaan vesistökuormitus. Ojituksen lisäksi hankkeessa tutkitaan myös syväjuuristen kasvien ja jankkuroinnin vaikutusta em. tekijöihin. Lisäksi tutkitaan maan kuivatustilan ja kasvihuonekaasupäästöjen välisiä yhteyksiä sekä fosforilannoituksen vaikutusta satoon.

Hanke toteutetaan kolmena osahankkeena:
1.Peltoviljelyn tuottavuuden parantaminen ja vesistökuormituksen vähentäminen täydennysojituksella,syväjuurisilla kasveilla ja jankkuroinnilla. Kohdealueena on vuonna 2006 perustettu Nummelansalaojakoekenttä Jokioisilla. Neljällä eri tavoin salaojitetulla koealueella mitataan pohjavedenpinnansyvyyttä, salaoja- ja pintakerrosvaluntaa, valumavesien laatua, sadon määrää ja laatua sekä maanominaisuuksia. Yhdelle huonorakenteiselle täydennysojitusalueelle perustettiin keväällä 2019 ruutukoemaan rakenteen parantamiseksi. Kokeessa on seuraavat käsittelyt: 1) syväjuurinen kasvilajiseos ilmanjankkurointia, 2) syväjuurinen kasvilajiseos ja jankkurointi, 3) kaura verrannekasvina ilman jankkurointia ja4)kaura ja jankkurointi. Fosforin vaikutusta satoon tutkitaan ruutukokeessa, jossa kasvukaudella 2019käytettiin kauralle lannoitemääriä P 0,5,15,30 ja 45 kg/ha.

2.Peltoviljelyn tuottavuuden parantaminen ja vesistökuormituksen vähentäminen säätösalaojituksella jasalaojakastelulla ja valtaojan padotuksella. Säätösalaojituksen toimintaa tutkitaan Sievissä sijaitsevallakoekentällä,jossa vuosina 2015-2018 selvitettiin eri salaojakoneilla tehtyjen ojitusten toimivuutta. Keväällä2019 osa 3,2 hehtaarin peltoalueesta säätösalaojitettiin ja osa jätettiin tavanomaiseksi salaojitukseksi.Säätöojitetulle alueelle on mahdollista johtaa läheisestä joesta kasteluvettä salaojien kautta. Koealueillamitataan seuraaavia muuttujia: sadanta, pohjavedenpinnan syvyys, salaojavalunta, salaojavesien ravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä sadon määrä ja laatu. Valtaojan padotus toteutetaan Sievissä Järvikylänuusjakoalueella settipadolla, joka on asennettu tilusjärjestelyn aikana. Veden pinnankorkeutta seurataanojassa ja ympäröivillä peltoalueilla.

3.Matemaattisen mallin (FLUSH) kehittäminen ja soveltaminen peltoalueiden vesitalouden suunnittelunapuvälineeksi. Mallilla tutkitaan säätösalaojituksen ja valtaojan padotuksen vaikutuksia vesitaseenkomponentteihin ja pohjaveden pinnan syvyyteen. Kohdealueena on Sievin koekenttä. Mallilla simuloidaanojitusten toimintaa käyttämällä pitkäaikaisia säähavaintoja ja tulevaisuuden ilmastoskenaarioita.
Hanke kuuluu ympäristöministeriön vesien- ja merenhoidon sekä ravinteiden kierrätysohjelman (Raki2) kärkihankkeisiin v. 2018–2020. Hankkeen rahoittavat ympäristöministeriö, Salaojituksen Tukisäätiö sr, Maa- ja vesitekniikan tuki ry ja osallistuvat yhteisöt.