Suojakaistat ravinnekuormituksen vähentäjänä

Maatalouden tutkimuskeskukseen (MTT) Lintupajun peltoalueelle Jokioisiin perustettiin suojakaistakenttä 1980-luvun lopussa. Koekentällä seurattiin 10 m leveän nurmikaistan ja luonnonkasveja kasvavan luonnonkaistan kykyä vähentää eroosioainesta, fosforia ja typpeä savimaan pintavalumavesistä 1991-1999. Valumien lisäksi seurattiin typen ja fosforin sitoutumista maahan. Myös suojakaistakasvien fosforinottoa seurattiin kasvukaudella 1998. Nurmikaistoilta kasvusto korjattiin pois, mutta luonnonkaistoja ei niitetty. Suojakaistojen yläpuolella olevalla pellolla sekä rinteessä kahdella verranneruudulla viljeltiin ohraa tai kauraa. Pelto kynnettiin syksyllä. Pintavalumavedet kerättiin maan pintakerroksesta 0-30 cm:n syvyydeltä 9 m leveillä keräimillä. Suojakaistojen ylä- ja alareunasta kerättiin myös vajovesinäytteitä 0,2 m:n syvyydeltä.

Suurin osa eroosio- ja ravinnekuormasta tuli keväisin, jolloin suojavyöhykkeet eivät kylmissä oloissa toimineet kunnolla. Pintavalunnan kokonaistyppikuorma oli tutkimusajankohtana niitetyillä nurmikaistoilla 60 % ja luonnonkaistoilla 40 % pienempi kuin ilman suojakaistaa viljellyillä ruuduilla. Suojakaistoilla eroosio oli keskimäärin 60 % ja kokonaisfosforikuorma 30-40 % pienempi kuin verranneruuduilla. Sen sijaan liuenneen fosforin määrä kasvoi luonnonkaistoilla, joita ei niitetty. Nurmikaistoilla oli liuenneen fosforin määrä sama kuin ilman suojakaistaa viljellyillä koeruuduilla. Paras niittoajankohta oli suojakaistakasvien kukinta- tai siemenvaihe, jolloin suojakaistakasvuston fosforinotto oli suurimmillaan.