Maankuivatustoiminta ja sen kehittämistarpeet. Selvitys

Tehostunut ympäristön- ja vesiensuojelu on aiheuttanut kuivatusjärjestelmien rakennemuutostarpeita. Valuma-aluetason suunnittelun korostuminen sekä ilmastonmuutosennusteet ovat osaltaan vaikuttaneet kuivatusjärjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen. Valtion tuottavuusohjelmasta aiheutuvat henkilöstön vähennystarpeet yhdessä aluehallinnon uudistamisen kanssa vaikuttavat peruskuivatusasioidenkin hoitamiseen ja resursointiin ELY-keskuksissa. Suuri osa peruskuivatustoiminnan asiantuntijoista jää lähivuosina eläkkeelle tilanteessa, jossa uusien työntekijöiden palkkausmahdollisuudet ovat hyvin rajoitetut ja myös osaamisen siirtäminen uusille työntekijöille siten usein vaikeaa.

Vireillä oleva vesilain uudistaminen toisi ojitussäännöksiin muutoksia, joilla mm. selvennetään kiinteistöjen kuivatusta koskevien maankäyttö- ja rakennuslain säännösten sekä ympäristönsuojelulain jätevesiä koskevien säännösten välisiä suhteita. Ojitustoimitusmenettelyä ehdotetaan supistettavaksi siten, että jos ojitusta koskeva asia joltakin osin edellyttäisi aluehallintoviraston lupaa, ratkaistaisiin ojitusta koskeva asia kokonaisuudessaan aluehallintovirastossa.

Tässä selvityksessä nykyisen maankuivatustoiminnan tilanne on koottu yleiskatsaukseksi ja selvitystyön yhteydessä esille tulleet kehittämistarpeet kehittämisehdotuksiksi. Selvityksen tarkoituksena on osaltaan auttaa päätöksentekijöitä ja maankuivatusalan eri toimijoita toteuttamaan tarpeellisia muutoksia niin, että uudistukset ovat mahdollisimman selkeitä ja toimivia niin hallinnon, suunnittelijoiden, toteuttajien, valvonnan kuin maankuivatusta tarvitsevienkin kannalta.