Tuotantosuunnan muutoksen vaikutus savipellolta tulevaan ravinne- ja kiintoainekuormitukseen

Tutkimuksessa oli tavoitteena selvittää, miten valunta ja valumavesien pitoisuudet sekä huuhtoumat muuttuvat siirryttäessä tavanomaisesta viljanviljelystä nurmiviljelyyn ja laidunnukseen. Tutkimus toteutettiin seuraamalla Gårdskulla Gårdin tutkimusalueen kahta peltolohkoa Siuntion Kirkkojoen varrella. Alueiden maalaji on savea (HeS, HsS ja AS). Alueen 1 (5,7 ha) keskikaltevuus on noin 1 % ja Alueen 2 (4,7 ha) noin 5 %. Lohkot on salaojitettu 1940-luvulla keskimäärin 16 metrin ojavälillä.

Vuosina 2007–2010 koealueilla viljeltiin kevät- ja syysviljoja kivennäislannoitteita ja tavanomaisia muokkausmenetelmiä käyttäen. Syksystä 2010 lähtien Alue 1 on ollut jatkuvasti nurmella. Alue 2 on ollut lihakarjan laitumena keväästä 2011 lähtien. Tuotantosuunnan muutoksen yhteydessä koealueilla siirryttiin luomutuotantoon. Koealueilla on mitattu salaoja- ja pintakerrosvaluntaa jatkuvatoimisesti. Valumavesien kokoomanäytteistä on analysoitu seuraavat pitoisuudet: kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitriitti- ja nitraattityppi, kokonaisfosfori, liukoinen epäorgaaninen fosfori (PO4-P) ja kiintoaine. Edelleen jatkuvat mittaukset aloitettiin syksyllä 2007. Tämän tutkimuksen aineisto on vuosilta 2008–2016.

Tuotantosuunnan muutoksella ei ollut selvää vaikutusta vuotuiseen valuntaan tai valuntareitteihin.

Molemmilla koealueilla salaojavalunta muodosti 80 – 90 % mitatusta valunnasta (salaojat+pintakerros) sekä ennen tuotantosuunnan muutosta että sen jälkeen.
Pintakerrosvalunnan mittauksissa oli kuitenkin keväisin epävarmuutta, etenkin Alueella 2. Tuotantosuunnan muutos näkyi molemmilla koealueilla kokonaistyppikuorman noin 30 %:n vähenemisenä. Typpihuuhtouma nurmelta (Alue 1) oli keskimäärin 6 ja laidunnurmelta (Alue 2) 8 kg/ha vuodessa. Kokonaisfosforikuormissa (ka. 0,4 kg/ ha/a) ei ollut eroa nurmen ja viljan välillä. Laidunnurmen fosforikuorma (1,3 kg/ha/a) oli noin 70 % viljanviljelyn kuormasta. Kiintoainekuormat vähenivät siirryttäessä viljanviljelystä nurmiviljelyyn ja laidunnukseen. Nurmiviljelyn keskimääräinen vuotuinen kiintoainekuorma, 770 kg/ha, oli 90 % viljanviljelyn kuormasta. Laidunalueella vastaavat luvut olivat 800 kg/ha ja 60 %.

Suurin ero oli liukoisen epäorgaanisen fosforin huuhtoumissa. Laidunnurmella pintakerrosvalunnan keskimääräinen kuorma (0,3 kg/ha/a) oli yli 6-kertainen viljanviljelyyn verrattuna. Salaojavalunnan huuhtoumaan (0,4 kg/ha/a) muutos laitumeksi ei vaikuttanut. Eri valuntareittien yhteenlaskettu PO4-P – kuorma (ka. 0,7 kg/ha/a) laidunnurmelta oli viljanviljelyyn nähden 1,6-kertainen. Nurmiviljelystä vastaava kuorma (0,1 kg/ha/a) oli aikaisempaan verrattuna 1,5-kertainen. Kuormituksen kasvu johtui pääosin kohonneista pintakerrosvalunnan pitoisuuksista.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Salaojituksen Tukisäätiö sr ja hankkeesssa mukana olleet laitokset. Vuosina 2007–2013 rahoittajana olivat myös maa- ja metsätalousministeriö sekä Maa- ja vesitekniikan tuki ry.