Regrelbar dränering och underbevattning i Österbotten

I Landskapet Österbotten har stora arealer försetts med reglerbar dränering sedan det blev möjligt att få ett specialmiljöstöd för att bygga och använda den. Den reglerbara dräneringen skall kunna öka skördenivån och minska urlakningen av näringsämnen. Dessutom minskar urlakningen av tungmetaller och försurande ämnen från sura sulfatjordar.

Denna rapport utreder den reglerbara dräneringens funktion samt dess inverkan på miljön och jordbrukarnas ekonomi under de förhållanden som råder i Österbotten. Tjugofem jordbrukare som använt reglerbar dränering i minst tre år intervjuades. Syftet med intervjuerna var att ta reda på vilka erfarenheter och åsikter de har angående den reglerbara dräneringen samt hur regleringsmöjligheten används.

Få av jordbrukarna tyckte att miljövård är ett viktigt motiv för dem att installera reglerbar dränering. Skördeökningen var det klart viktigaste motivet som jordbrukarna hade för att installera reglerbar dränering. Ändå hade 40 % av de intervjuade inte kunnat iaktta någon skördeökning till följd av den reglerbara dräneringen. Många jordbrukare har förväntat sig att regleringen skall hålla uppe grundvattennivån längre än den visat sig göra.

—————

Pohjanmaan rannikkoseudulla suuret alueet on säätösalaojitettu. Säätösalaojituksen rakentamiseen ja käyttämiseen on mahdollista saada maatalouden ympäristötuen erityistukea. Säätösalaojituksella voidaan nostaa sadonmäärää ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista. Lisäksi happamoituminen ja myrkyllisten raskasmetallien huuhtoutuminen happamista sulfaattimaista vähennee.

Raportissa selvitetään säätösalaojituksen vaikutukset ympäristöön ja maanviljelijöiden talouteen Pohjanmaalla. Tutkimuksessa haastateltiin 25 maanviljelijää, jotka ovat käyttäneet säätösalaojitusta vähintään kolme vuotta. Haastatteluilla selvitettiin viljelijöiden kokemuksia ja mielipiteitä säätösalaojituksesta, sekä miten säätömahdollisuutta käytetään.

Viljelijät pitävät harvoin ympäristönhoitoa tärkeänä syynä säätösalaojituksen rakentamiseksi. Tärkein syy on sadonlisäys. Kuitenkin 40 % viljelijöistä ei ole huomannut mitään sadonlisäystä. Viljelijöillä oli suuria odotuksia säätösalaojituksen vaikutuksista pohjavesitasoon. Käytännössä pohjavesitaso laski nopeammin kuin oli odotettu.