Ojituksen vaikutuksesta valuntaan Huhtisuon havaintoalueella

1950-luvulla on metsäojitustekniikassa tapahtunut käänteentekevää kehitystä. Metsäoja-aurojen käyttöön oton ansiosta tullaan maamme metsäojituskelpoinen suoala ojittamaan verraten lyhyessä ajassa. Kun tämä ala on varovaisenkin arvion mukaan 10 % koko maa-alastamme, saattaa näin suurella alalla suoritettu maan vesitalouden jyrkkä muuttaminen vaikuttaa maamme ilmastoon ja hydrologiaan varsin merkittävästi. Sen vuoksi on metsäojituksen vaikutuksia selvittävä tutkimustyö tullut erittäin ajankohtaiseksi.

Vuonna 1935 perustettiin prof. Pentti Kaiteran toimesta maataloushallituksen vesistötutkimusten uudelleen järjestelyn yhteydessä Ruokolahdelle Huhti- ja Latosuon vesistöalueet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, missä määrin pelkän valtaojituksen vaikutus Huhtisuon valuntasuhteisiin on todettavissa kolmen vuoden kuluttua ojituksesta. Ojituksen vaikutusta on selvitetty yksinomaan vertaamalla rinnakkaisalueiden valuntoja toisiinsa erittelemättä ilmastollisten ym. tekijöiden mahdollista vaikutusta. Tutkimusta on näin ollen pidettävä myöhemmin esitettävään perusteellisempaan tutkimukseen liittyvänä ennakkoselvityksenä.