Maanviljelijöiden pitkävaikutteiset investointipäätökset – esimerkkinä salaojitus

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää teoreettisesti ja sen perusteella laatia hypoteettinen päätöksentekomalli pitkävaikutteisiin investointeihin vaikuttavista tekijöistä sekä koetella mallia empiirisesti soveltuvin osin. Teoreettisina lähtökohtina olivat investointipäätöksenteoan talousteoreettiset perusteet sekä liikkeenjohdon päätöksenteon prosessinäkökulma. Pitkävaikutteisten investointien yhteydessä optimaalisen toimintapolitiikan luominen on päätöksentekijän näkökulmasta vaikeaa, koska tulevaisuuteen liittyy aina epävarmuustekijöitä. Mitä kauemmas tulevaisuuteen päätökset vaikuttavat sitä suurempi epävarmuus niihin liittyy. Pitkävaikutteisten investointien ongelmana on, että kun ne on kerran tehty, niiden purkaminen kustannuksettomasti ei lyhyellä aikajänteellä ole mahdollista.

Tässä tutkimuksessa investoinnit pyrittiin liittämään tilakokonaisuuteen ja viljelijän toimintaan niin, että huomioon otettiin sekä viljelijän (viljelijäperheeseen), tilaan ja sen toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Tutkimuksen empiirinen esimerkki, salaojitus, nähtiin yhtenä maatalousyrityksen strategisista päätöksistä, joiden yhteydessä toimintaedellytysten ja -mahdollisuuksien kartoittaminen samoin kuin näiden mahdollisuuksien havaitseminen ja hyväksi käyttämisen merkitys korostuvat.

Salaojitushalukkuuteen vaikuttavien tekijöiden tutkimisessa käytettiin hyväksi ristiintaulukointeja (jakaumatesti) ja varianssianalyysiä. Investointeihin ja erityisesti salaojitukseen kohdistuvia asenteita kuvaavien muuttujien sisältämä informaatio tiivistettiin faktorianalyysia hyväksi käyttäen. Erotteluanalyysiä sovellettiin arvioitaessa mitattujen muuttujien yhteistä kykyä erotella ja luokitella havainnot. Salaojitushalukkuuteen eniten vaikuttavat tekijät olivat viljelijän ikä, investointihalukkuus, peltoala, salaojitustietämys, neuvontakontaktien tarve, salaojituksesta odotettu hyöty sekä salaojitusaktiivisuus paikkakunnalla. Tulokset osoittivat, että viljelyn jatkuvuus ja käytettävissä olevat resurssit ovat keskeisiä salaojitukseen vaikuttavia tekijöitä. Salaojitukseen halukkaat ja haluttomat viljelijät kyettiin kyseisillä muuttujilla erottelemaan toisistaan hieman yli 80 %. Sen sijaan salaojitukseen epävarmasti suhtautuvia ei kyetty erottelemaan tyydyttävästi muista ryhmistä. Yleisesti ottaen niin salaojitus- kuin muukin investointihalukkuus  kasautuivat tutkimusaineistossa samoille tiloille. Pääosalla viljelijöistä näyttääkin olevan realistinen näkemys tilansa kehittymismahdollisuuksista.

Tutkimustulokisa on pidettävä muiden investointien suorittamisen kannalta lähinnä suuntaa-antavina, koska salaojitukseen liittyy ominaispiirteitä (selkeä rationalisoimishyöty, vähäinen riski), jotka asettavat sen erityisasemaan muihin investointeihin verrattuna. Tutkimuksessa käytetty tarkastelutapa ja saadut tulokset ovat sovellettavissa lähinnä pitkävaikutteisiin investointeihin ja laajasti toimintaan vaikuttavien päätösten tutkimiseen.