Maatalouden parhaiden viljelymenetelmien kehittämishanke happamilla sulfaattimailla – BEFCASS – loppuraportti

TAVOITTEET

Hankkeen tavoitteena oli, että demonstraatiokentälle asennetut automaattiset mittauslaitteet saadaan pidettyä toiminnassa. Niistä saatuja tuloksia (salaojanveden pH, johtoluku, nitraattityppipitoisuus ja pohjavedenpinnan korkeus, maan lämpötila ja kosteus, sademäärä sekä ilman kosteus ja lämpötila) voidaan lukea reaaliajassa Internetin kautta. Jatketaan vesinäytteenottoa ja satoseurantoja. Kenttää voidaan myös hyödyntää koulutilaisuuksissa ja työnäytöksissä.

Tutkimuskysymykset olivat

Miten pohjaveden korkeus vaikuttaa HS-mailta lähtevään happamuus-, sulfaatti-, typpi-, fosfori- ja metallikuormaan?

Onko pohjaveden korkeudella vaikutuksia satotasoon, sadon laatuun ja kasvien metallienottoon?

Vaikuttaako pohjaveden korkeus HS-maiden typpioksiduulipäästöihin?

TULOKSET

Vaikka pohjaveden pinta saatiin pidettyä korkealla altakastelussa ja säätösalaojituksessa, muutoksia maa pH-luvussa ei havaittu. Pellon reunaan 1,8 m:n syvyyteen asti upotetulla muovikalvolla pystyttiin ehkäisemään veden virtaus pois pellolta. Salaojaveden pH vaihteli 3,8:sta 4,5: een, ja happamimmat vedet olivat tavanomaisesti ojitetulla pellolla. Asiditeetti vaihteli keväällä välillä 2,0 ja 2,5 mmol/l ja syksyllä välillä 2,7 ja 3,7 mmol/l tavanomaisesti ojitetulla lohkolla. Altakastelussa ja säätösalaojituksessa oli alhaisemmat arvot, mutta nekin ylittivät reippaasti jokivesissä kaloille haitallisen arvon 0,03 mmol/l.

Sähkönjohtokyky ja rikkipitoisuus käyttäytyivät valumavesissä samalla tavalla. Pitoisuudet laskivat vuodesta 2010 lähtien, mutta lasku näyttää pysähtyneen syksyn 2012 jälkeen (Liite 2). Samoin laskivat kloori- ja alumiinipitoisuudet. Alumiinin osalta suurimmat pitoisuudet mitattiin tavanomaisesti ojitetulla lohkolla, ja pienimmät säätösalaojituksessa ja altakastelussa. Myös kadmium- ja nikkelipitoisuudet laskivat vuosien kuluessa, mutta koejäsenten välillä ei ole juurikaan eroja. Raudan pitoisuus on noussut altakastelussa.

Sadossa ei ole suuria eroja eri käsittelyjen välillä sateisina ja normaaleina vuosina. Sen sijaan kuivana vuotena altakastelu lisäsi satoa. Maassa on niin runsaasti typpeä, että kesällä 2014 vehnäsadot olivat ilman lannoitusta yli 3000 kg/ha säätösalaojituksessa ja altakastelussa.

Typpioksiduulipäästöt olivat kaikilla koejäsenillä suuria. Kesän 2014 antavat viitteitä, että pitkällä aikavälillä altakastelu saattaisi vähentää päästöjä. Myös salaojavedessä on runsaasti nitraattityppeä. Pohjamaan mineraalitypen määrää tulisi saada vähennettyä, jotta typpipäästöjä voidaan vähentää.

TULOSTEN ARVIOINTI

Kentällä tapahtuvat prosessit ovat hitaita eikä näköpiirissä ole nopeita prosesseja, joilla ympäristökuormitus vähenisi. Valumavesien metallipitoisuudet ovat laskeneet kaikilla koejäsenillä. Syynä saattaisi olla muovin asentaminen pellon reunaan. Koetta on hyvä jatkaa nykyisen asiantuntijaryhmän kanssa, jotta ymmärrys happamien sulfaattimaiden mekanismeista alkaisivat selvitä. Sitä myöten on mahdollisuus päästä paremmin vaikuttamaan kuormitukseen.