Viljelykasvin vaikutus ravinteiden huuhtoutumiseen savimaasta Jokioisten huuhtoutumiskentällä v. 1983-1986

Maatalouden tutkimuskeskuksen Jokioisiin perustamalla huuhtoutumiskentällä tutkittiin vuosina 1983 – 1986 viljelykasvin vaikutusta ravinteiden huuhtoutumiseen savimaasta. Huutoutumiskenttä on salaojitettu siten, että muodostuu kuusitoista 11 aarin suuruista ruutua, joilta salaojavedet kerätään erikseen. Pintavedet ohjataan avo-ojien ja vesivakojen avulla neljään pintavesikaivoon, kuhunkin neljän ruudun alalta. Kentän alapuolelle on rakennettu havaintorakennus salaojista ja pintavesikaivoista tulevien vesimäärien mittausta sekä vesinäytteiden keräystä varten. Tutkimusjakson 1983 – 1986 aikana huuhtoutui typpeä, fosforia, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, natriumia, sulfaattirikkiä ja kloridia seuraavasti (kg/ha vuodessa):

N      P        K⁺    Ca²⁺   Mg²⁺    Na⁺     SO4^2--S     Cl

9,2   1,1      7,2    26       17          9,0       15             61

Salaoja- ja pintavesivalunnan suuruus vaikutti selvästi ravinteiden huuhtoutumisen määrään. Mitä enemmän valuntaa muodostui, sitä runsaammin ravinteita huuhtoutui. Tämän vuoksi huuhtoutuminen oli kevät- ja syyskausina kesäkautta suurempaa. Sateisena kesänä 1984 huuhtoutuminen oli kuitenkin poikkeuksellisen runsasta. Lähes neljä viidesosaa huuhtoutuneesta fosforista kulkeutui pintavesien mukana. Valtaosa fosforista oli sitoutunut veden mukana liikkuvaan eroosioainekseen. Typpeä huuhtoutui salaoja- ja pintavesissä yhtä paljon. Suurin osa typestä oli nitraattimuodossa.

Vuonna 1983 huuhtoutumiskentällä tutkittiin nurmen maahankynnön ja kesannoinnin vaikutusta huuhtoutumiseen. Sekä nurmen maahankyntö että kesannointi lisäsivät typen huuhtoutumista salaojavesissä. Kesannoinnin vaikutus oli suurempi, vaikka sen kesto oli lyhyempi.

Vuosina 1985 – 1986 tutkittiin syysvehnän ja kevätvehnän viljelyn vaikutusta huuhtoutumiseen. Syysvehnää viljeltäessä typpeä huuhtoutui salaojavesissä 70 % kevätvehnämaasta huuhtoutuneesta määrästä. Sen sijaan muita ravinteita huuhtoutui syysvehnämaasta enemmän.

Maaperän ravinnetaseesta näkyi kesannoinnin maan typpivaroja kuluttava vaikutus. Ravinnetase osoitti fosforia ja kaliumia kertyneen maahan, kun taas magnesiumin suhteen tase oli tappiollinen.