Syksyn kuljetusajon aiheuttama savimaan tiivistyminen

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten syksyisin toistuva kuljetusajo vaikuttaa kosteaan savimaahan ja ohrasatoon. Tutkimukseen kuului kaksi savimaalle perustettua kenttäkoetta. Sänkipellolla ajettiin neljänä peräkkäisenä syksynä traktori-perävaunu-yhdistelmällä, jossa perävaunun akselipaino oli 5 000 kg. Vuosittainen ajomäärä oli 0, 100 tai 300 tnkm/ha. Perävaunussa oli vakio- tai matalaprofiilirenkaat. Lisäksi tutkittiin, lievensikö alkukesän sadetus tiivistämisen satovaikutusta. Tutkimus tehtiin vuosina 1985-1990 yhteistyössä Ruotsin maatalousyliopiston kanssa.

Yhdistelmä tiivisti kosteaa savimaata 0,35 metrin syvyyteen. Ajomäärän lisääminen voimisti tiivistymää. Matalaprofiilirenkaiden käyttö perävaunussa ei lieventänyt tiivistymistä merkittävästi. Myös perävaunua vetänyt traktori tiivisti maata, mikä todennäköisesti tasoitti perävaunun renkaiden välistä eroa. Lisäksi matalaprofiilirenkaiden vaikutus olisi voinut olla suurempi, jos niiden pintapaine olisi ollut pienempi kuin käytetty 87 kPa.

Tiivistymä hävisi kyntökerroksesta kahdessa vuodessa, mutta jankosta se ei hävinnyt koejakson aikana. Jankon tiivistymä voikin vaikuttaa pellon viljeltävyyteen kauan, sillä aiemman tutkimuksen mukaan se säilyi savimaassa ainakin yhdeksän vuotta. Kuormituksen toiston vaikutusta maahan oli vaikea päätellä, koska tiivistymistä ei mitattu jokaisen kuormituksen yhteydessä. Kaksi viimeistä käsittelyä eivät voimistaneet kyntökerroksen tiivistymää. Tulokset viittasivat kuitenkin siihen, että ne olivat jankossa kasvattaneet koejäsenten välisiä suhteellisia eroja. Tämä saattoi johtua siitä, että kuormituksen uusiminen tiivisti maata lisää.

Satotappiot eivät kasvaneet vuosittain. Koejakson keskiarvona 100 tnkm:n kuormitus pienensi satoa 4 % ja 300 trilkm:n tiivistys 6 %. Typpisatoa samat ajomäärät laskivat 5 ja 7 %. Alkukesän sadetus ei lieventänyt tiivistämisen vaikutusta satoon.

Kriittisiä työvaiheita, joissa 5 000 kg:n akselipaino voi ylittyä kostealla pellolla ajettaessa, ovat lietelannanlevitys, sadonkorjuu ja maanmuokkaus. Tutkimuksen perusteella näihin tulee tulevaisuudessa kehittää vähemmän maata kuorimittavia menetelmiä, jos halutaan välttää pitkäaikaiset tiivistymishaitat. Lähitulevaisuudessa tiivistäminen on pidettävä kurissa nykyisillä koneilla työskenneltäessä, sillä tämän hetkisessä maatalouden tilanteessa investointeja tehdään vähän. Lisäksi tilojen nykyinen konekanta on melko hyvä.