Salaojan asennustarkkuuden merkitys
← Takaisin| Tekijä | Haapala, Hannu; Luoma, Tarmo |
|---|---|
| Sarja | Maatalousteknologian laitos, Tutkimustiedote n:o 60 |
| DOI/ISBN-numero | 951-45-5192-3 |
| Päivämäärä | 1989 |
| Avainsanat | asennustarkkuus, kirjallisuustutkimus, salaojitustyö |
| Rahoitus | Salaojituksen Tukisäätiö, Maatilatalouden kehittämisrahasto |
| Organisaatio | Helsingin yliopisto, Maatalousteknologian laitos |
| Sivut | 30 |
| Kieli | suomi |
Tämän kirjallisuustutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten salaojaputken asennustarkkuus vaikuttaa salaojan toimintaan, miten asennustarkkuuteen kiinnitetään huomiota eri maissa ja millainen asennustarkkuuden nykytila on.
Asennustarkkuuden merkitys eri maiden salaojituksissa vaihtelee suuresti. Maissa, joissa on alavia tasaisia alueita (esim. Hollanti) asennustarkkuuteen on kiinnitetty suurta huomiota jo pitkään. Sellaisissa maissa, jotka käyttävät pieniä putkikokoja (kuten Suomi) asennustarkkuus on tärkeä tekijä ojituksen toiminnassa. Suuria putkikokoja käyttävissä maissa (esim. USA ja Neuvostoliitto) kiinnostus on lievempää. Tämä näkyy yleisesti ottaen salaojituksen toteutusta koskevissa määräyksissä.
Asennustarkkuutta koskevia tutkimuksia on tehty varsin vähän. Tehdyissä tutkimuksissa on poikkeuksetta havaittu, että käytännön ojastot eivät täytä korkeimpia laatuvaatimuksia. Hollannissa ja Saksan Liittotasavallassa, joissa asennustarkkuutta on ehkä tutkittu eniten, ojitusten laatu on tutkimusten teon johdosta parantunut.
Nopeasti kaivavat salaojakoneet ovat aiheuttaneet eniten ongelmia asennustarkkuudessa. USA:ssa on jopa asetettu määräys, jonka mukaan yli 10 m/min kaivavat koneet on varustettava automaattisella työsyvyyden säädöllä. Nopeisiin koneisiin kuuluvat aurasalaojakoneet on Hollannissa asetettu väliaikaisesti käyttökieltoon ja vapautettu tästä vasta perusteellisten tutkimusten ja tuotekehityksen jälkeen.