Kuivatuksen ja kastelun vaikutus viljakasvien itämiseen

Tutkimuksessa selvitettiin maaveden jännityksen ja lämpötilan vaikutusta kevätvehnän ja ohran itämiseen, jolloin kuivatuksen ja kastelun vaikutus itämistapahtumaan on arvioitavissa.

Työ perustuu suurelta osin aihepiiriä käsitteleviin aikaisempiin selvityksiin, minkä lisäksi asiaa tutkittiin myös TKK:n vesitalouden laboratoriossa työn yhteydessä tehtyjen kokeiden perusteella.

Aikaisempiin tutkimuksiin perustuvassa selvityksessä käsiteltiin itämistä yleensä ja eri tekijöiden vaikutusta siihen, veden liikkeitä maaperässä sitä kasteltaessa ja kuivatettaessa, itämisen riippuvuutta maan vesipitoisuudesta sekä maan ja siinä tapahtuvan itämisen lämpötilariippuvuuksia.

Kokeissa kasvualustan kosteus pyrittiin pitämään vakiona osmoottisesti ja kapillaarisesti, jolloin matrikpotentiaalille saatiin arvoja noin väliltä -100 – 0 m.v.p. lämpötiloissa 10 – 25 °C viiden asteen välein. Tämän lisäksi tutkittiin siemenen vedenottoa lämpötiloissa 10, 20 ja 25° C, pF arvon ollessa noin 1,2.

Koetulosten tarkastelun perusteella voidaan havaita, että tehokkaan kuivatuksen ansiosta 10 päivän lyheneminen vehnän ja ohran valmistumisessa ei ole vaikeasti saavutettavissa, millä Suomen oloissa on tärkeä merkitys kasvukauden lyhyyden takia. Pelkästään itämistä ajatellen kuivatussyvyyttä voisi lisätä, jolloin lämpötila maan pintakerroksessa kohoaisi hiukan ja näin orastuminen nopeutuisi. Huomioon on otettava kuitenkin myös myöhempi kasvu ja taloudelliset seikat.

Kastelullakin voitaisiin joinakin vuosina edistää itämistä Suomenkin olosuhteissa lähinnä hiesu-, savi- ja turvemailla. Tämän käytäntöön soveltaminen vaatisi kuitenkin tuekseen taloudelliset laskelmat ja lisäksi tapauskohtaisen selvityksen.