Pellon kuvio-ominaisuuksien ja maalajin vaikutuksesta salaojituksen hyötyyn

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella salaojituksella saatavia hyötytekijöitä. Erityisesti on selvitetty kuvio-ominaisuuksien ja maalajin vaikutusta hyödyn muodostumisessa. Salaojituksen edistämisen kannalta on tärkeää tuntea salaojituksesta saatava tuotot, jotta salaojitusinvestointi kykenisi kilpailemaan totetuttamisessa muiden pitkävaikutteisten investointien kanssa. Suomen peltoalasta on salaojitettu vasta n. 35 % ja ojituskohteet siirtyvät sellaisille alueille, missä salaojituksen edut eivät ole aina selvästi nähtävissä, ja missä kustannukset ovat ojitusolojen vuoksi korkeat.

Tutkimusaineistossa oli 200 tilaa, joille oli valmistunut salaojasuunnitelma vuoden 1980 loppupuolella tai alkuvuodesta 1981. Tilat valittiin satunnaisotannalla ja aineisto edusti 4,1 % ajankohdan suunnitelmista.

Suunnitelmista määritettiin peltokuvion koko, muoto, avo-ojamäärät, kaltevuus ja maalaji. Näiden tietojen perusteella muodostettiin tyyppikuviot, joiden perusteella muodostettiin tyyppikuviot, joiden avulla laskettiin salaojitushyödyt seitsemälle eri viljelyskasville. Tyyppikuvioita valittiin 12, joista kuudelle otettiin huomioon myös epäedullisempi ajosuunta. Peruskuvion kooksi valittiin 2,60 ha, joka oli suunnitelmien keskimääräisen yhtenäisen peltokuvion ala.

Työmenekin säästö laskettiin perustuen kuvion koon ja muodon muuttumiseen siirryttäessä sarkaojitetulta pellolta salaojitetulle. Työmenekin muutos laskettiin käyttämällä korjauskertoimia, jotka oli saatavissa aikaisemmista tutkimuksista. Muina salaojitushyötyinä laskettiin lisääntyneestä hyötypinta-alsta aiheutuva kustannusten aleneminen ja sarkaojien kunnossapitokustannusten poistuminen.

Salaojituksen kannattavuutta tarkasteltiin vertaamalla laskennallisia hyötyjä salaojasuunnitelmien kustannusarvioihin. Kotieläintilalla otettiin huomioon salaojituksella saavutettva lisäpinta-ala rehuntuotannossa. Tällöin on mahdollista, joko lisätä eläimäärää tai korvata ostorehua lisääntyneeltä pinta-alalta saatavalla rehulla.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sellaisia hyötytekijöitä, joiden rahallinen arvo on vaikea määrittää.

Salaojotuksella voidaan pienentää peltoviljelyn työmenekkiä keskimäärin 28 % ja 6-12 % lisäpinta-alaa. Tehokkaiden koneiden käyttämahdollisuudet paranevat, koska salaojituksen avulla saadaan parannetuksi peltojen kuvio-ominaisuuksia. Päällekkäiskylvöä ja -levitysalaa voidaan vähentää keskimäärin 2 a/ha.

Peltojen salaojittaminen on edellytys voimaperäiselle viljelylle, jolloin salaojitetulta pellolta on mahdollisuus saada uhrauksia vastaava tuotto.