Kenttätutkimusmenetelmistä paineenalaisilla salaojitusalueilla sekä Junkkarinjärven pengerrys

Tiedote koostuu kahdesta artikkelista. Ensin aiheena on salaojitus paineenalaisilla pohjavesialueilla. Asiaa käsitellään kenttätutkimuksen kautta. Toinen artikkeli koskee Anjalankosken Junkkarinjärven pengerrystä.

Etelä-Suomen saviseuduilla ja Länsi-Suomen rannikkoalueilla on paikoin paineellisia pohjavesialueita, joilla vettä johtavien kerrosten peitteenä on huonosti vettä läpäiseviä savi- tai silttikerroksia. Pohjaveden paineellisuus ei ole kaikkina vuodenaikoina välttämättä helposti havaittavissa, mikä on aiheuttanut ongelmia paikalliskuivatuksen mitoitukselle. Paineellisten pohjavesien aiheuttamat ongelmat ovat valtakunnallisesti pieniä, mutta tilakohtaisesti varsin haitallisia. Salaojituksen tutkimusyhdistyksessä aiheen tutkimista pidettiin tarpeellisena, ja vuoden 1991 kesäkuussa valmistui tutkimus kenttätutkimusmenetelmien kehittämisestä paineenalaisten pohjavesialueiden salaojasuunnittelua varten. Tässä tiedotteessa on lyhennellen selostettu yhden kohteen (yhteensä neljä) kenttätutkimuksia ja tutkittuja kuivatusvaihtoehtoja sekä tutkimuksen perusteella laadittua ohjetta paineenalaisten pohjavesialueiden kenttätutkimustöiden suoritusjärjestykseksi.

Anjalankoskella sijaitsevan Junkkarinjärven kunnostussuunnitelma valmistui monien vaiheiden (aloite vuodelta 1973) jälkeen helmikuussa 1989. Suunnitelman tavoiteena oli ”vedenpinnan nostolla sekä ranta-alueiden kunnostamisen yhteydessä tehtävillä ruoppauksilla ja vesikasvillisuuden poistolla parantaa järven käyttökelpoisuutta kalatalouden, rantojen, vesialueen virkistyskäytön sekä vesimaiseman ja asumisviihtyisyyden kannalta”. Lisäksi ”tarkoituksena oli alavien peltoalueiden tulvasuojelun toteuttaminen sekä kuivatuksen parantaminen”. Pääosin valtion varoin toteutettavaksi suunniteltujen kunnostustöiden kestoajaksi (aloitus 1992) oli arvioitu 3-4 vuotta. Epävarmuus kunnostuksen aikataulusta, rahoituksesta ja viljelijöiden mahdollisesta kustannusosuudesta sai viljelijät perustamaan pengerrysyhtymän. Yhtymä tilasi alueen kuivatussuunnitelman Salaojakeskus ry:ltä. Loppuvuodesta 1988 alkaneet maarakennustyöt valmistuivat kesällä 1989 ja alkuperäisestä suunnitelmasta poikennut pumppaamo laskettiin veteen huhtikuussa 1990. Pengerrysalue oli täystehoisessa viljelyssä 1990 ja 1991. Näiden kahden vuoden aikana pumppaamon toiminnassa ei ollut mainittavia häiriöitä. Penkereitä tiivistettiin parista kohdasta. Junkkarinjärven pengerrystyö on hyvä esimerkki siitä, miten viljelijöiden yhteisen yrityksen toteuttaminen mahdollisimman suurella omalla panoksella tuo merkittäviä taloudellisia etuja.