Säätösalaojitus – Koekenttien perustaminen

Vuonna 1992 Salaojakeskus, Teknillinen korkeakoulu ja Helsingin yliopisto käynnistivät tutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää säätösalaojituksen ja padotuskastelun soveltuvuus Suomen olosuhteisiin.

Tämän julkaisun artikkeleissa on esitetty säätösalaojituksen ja padotuskastelun periaate, kuvattu lyhyesti koekentät sekä tutkimuksen tavoitteet.

Säätösalaojitustutkimus aloitettiin USA:ssa (Pohjois-Carolinan yliopisto) 1970-luvun lopussa. Pellolta salaojien kautta pois virtaavan veden määrää säädeltiin patoamalla ja lisävettä johdettiin pellolle salaojien kautta. Säätösalaojituksessa ojastosta purkautuvia vesimääriä pyritään vähentämään kokoojaan rakennettavien kaivojen avulla (avo-ojituksessa padoilla). Säätösalaojituksessa ojastoon ei pumpata lisävettä. Padotuskastelussa sen sijaan salaojaputkistoon pumpataan vettä ulkopuolisesta lähteestä ja nostetaan pohjavedenpinnan tasoa pellolla.

Tutkimuksen koealueista laajin on Sjökullan kartano, joka sijaitsee Kirkkonummella. Peltojen maalaji on pääasiassa hieta- tai hiesusavea. Perustutkimuksessa keskitytään maatalousvaltaisen alueen veden ja ravinteiden kierron yksityiskohtaiseen selvittämiseen. Soveltava tutkimus tähtää peltoalueiden ravinnehuuhtoumien pienentämiseen säätösalaojituksen avulla. Tuusulassa sijaitseva koepelto on hyvin läpäisevää turvetta. Kolmannen, Lapualla sijaitsevan, koepellon maalaji on pääasiassa hiesua ja viljakasvina oli ollut peruna. Lisäksi suunnitelmissa oli rakentaa Pohjanmaalle kesällä 1993 koealue, jossa olisi testattu padotuskastelun vaikutusta ravinnehuuhtoumiin. Ravinteiden kierrätys peltoalueen typpihuuhtouman vähentäjänä on mielenkiintoinen tutkimuskohde. Mahdollista koealuetta suunniteltiin vuonna 1992 Isojoelle.

Tutkimuksen painopistealue on selvittää säädön vaikutus ravinnehuuhtoumiin. Tavoitteena on myös kartoittaa ne maalajit, joilla säätö on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Tässä tiedotteessa on esitelty lisäksi viimeaikaisia tutkimustuloksia ravinteiden huuhtoumisesta eri viljakasveilla, eri maalajeilla ja erilaisissa ilmasto-olosuhteissa.