Pellon vesitalouden optimointi – hankkeen loppuraportti 2010
← Takaisin| Tekijä | Vakkilainen, Pertti; Alakukku, Laura; Koskiaho, Jari; Myllys, Merja; Nurminen, Jyrki; Paasonen-Kivekäs, Maija ; Peltomaa, Rauno; Puustinen, Markku; Äijö, Helena |
|---|---|
| Sarja | Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote n:o 30 |
| DOI/ISBN-numero | 978-952-5345-23-0 |
| Päivämäärä | 2010 |
| Avainsanat | esipäällysteet, jankkurointi, ojaväli, ravinnehuuhtoumat, salaojitus, sato, ympärysaine |
| Rahoitus | Salaojituksen Tukisäätiö, MMM, mukana olleet tutkimuslaitokset ja Sven Hallinin tutkimussäätiö |
| Sivut | 114 + 22 (liitteet) |
| Kieli | suomi |
| Saatavuus | Pellon vesitalouden optimointi - hankkeen loppuraportti 2010 |
Salaojituksen tutkimusyhdistys haki tutkimushankkeelle ”Pellon vesitalouden optimointi”
(PVO) osarahoitusta maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM) syksyllä 2005. Hankkeen pääpaino oli hakemuksessa suomalaisten savimaiden tiivistymis- ja kuivatusongelmien selvittäminen ja ratkaisujen hakeminen. Hankesuunnitelmaan sisältyi myös ravinteiden huuhtoutumisen ongelmat.
Samana syksynä alkoi keskustelu MMM:n omien salaojituksen laatuvaatimusten aikaansaamisesta.
Laatuvaatimukset oli jostain syystä poistettu pari vuotta aikaisemmin investointituen
ehdoista. MMM asetti työryhmän selvittämään laatuvaatimuksia. Työryhmän esityksen pohjalta
MMM antoi 21.3.2006 asetuksen tuettavan peltosalaojituksen laatuvaatimuksista ja tukikelpoisista enimmäiskustannuksista (MMM:n asetus 204/2006).
MMM:n esityksestä Salaojituksen tutkimusyhdistyksen aiemmin tekemään tutkimushankkeeseen
lisättiin MMM:n laatuvaatimusasetuksen edellyttämää ohuemman esipäällysteen tutkiminen.
Valtioneuvosto antoi asetuksen (VN:n asetus 322/2006) tutkimushankkeeseen kuuluvan salaojituksen tukemisesta. Sen mukaan ojituksille, jotka eivät täytä laatuvaatimuksia, mutta hyväksytään mukaan PVO-tutkimushankkeeseen, voidaan myöntää investointitukea. Edellä mainitulla osiolla vahvistettu PVO-hanke alkoi kesällä 2006.
PVO-hankkeessa perustettiin koekenttä Jokioisten kartanon maille Jokioisiin ja
Gårdskulla Gårdin tilalle Siuntioon. Jankkurointia tutkittiin olemassa olevalla MTT:
n Sotkamon tutkimusaseman koekentällä. Salaojia ja maan ominaisuuksia tutkittiin
useilla tiloilla eri puolilla Suomea. Nummelan ja Sotkamon koekenttien viljelytöistä
vastasi Jokioisten kartanot ja Gårdskullan Gårdin koealueiden viljelystä tilanomistajat
Gustav ja Henrik Rehnberg.
Tässä loppuraportissa esitetään tutkimushankkeen ”Pellon vesitalouden optimointi”
(PVO) lähtökohdat, tavoitteet, käytetyt menetelmät sekä tutkimuksen tulokset.