Putkituksen hyödyt maankuivatushankkeissa

Valtaojituksilla mahdollistetaan viljellyn maan (peltojen) salaojituksen ja piiriojituksen suorittaminen taloudellisesti ja tehokkaasti. Tässä selvityksessä on tarkasteltu valtaojien putkituksen taloudellisuutta sekä viljelijän että yhteiskunnan näkökulmasta. Työnormeihin perustuva tarkastelu kustannusten ja hyötyjen suhteesta antaa perustan valtaojien putkituksen kannattavuuden arvioimiselle. Yhteenveto näistä tuloksista on esitetty kappaleessa 3.3. Tarkastelua voidaan laajentaa ottamalla huomioon toisaalta putkituksesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja toisaalta putkituksella aikaansaataviin tuottoihin liittyviä epävarmuuksia. Valtaojan putkitus on kallis investointi, jonka antamat tuotot realisoituvat pitkän ajan kuluessa. Tässä selvityksessä saadut tulokset osoittavat, että vain harvoissa putkitusinvestoinneissa päästään 5 %:n tuottovaatimukseen, vaikka kustannuksia kompensoitaisiinkin valtaojien putkituksiin myönnettävillä tuilla. Putkitusinvestoinnin kannalta keskeisessä asemassa on myös putken mitoitusvaatimus. Jos mitoitusvaatimukset ovat tiukkoja eli toisin sanoen vaaditaan sitä, että valtaoja pystyy johtamaan kaikki vedet epätavallisimmissakin olosuhteissa, ei tätä voida taloudellisesti toteuttaa muutoin kuin olemassa olevalla avo-ojituksella. Valtaojien putkituksen ympäristövaikutuksista on vielä melko vähän tutkimustietoa. Olemassa olevan tiedon perusteella vaikutukset kansalaisten kokemaan luonnon monimuotoisuuteen ovat ilmeisesti kuitenkin niin pieniä, että niitä ei voida yksiselitteisesti mitata. Ravinnekuormituksen osalta voidaan arvioida, että fosforikuormituksen vähenemisen arvo voi korkeimmillaankin olla samaa luokkaa putkituksella aikaansaatavien työnsäästöjen kanssa. Valtaojien putkituksen pääalueilla pellot ovat kuitenkin niin tasaisia, että fosfori-kuormituksen pienenemisen arvo on ilmeisesti vain murto-osa työnsäästön arvosta. Maatalous on suurten muutosten ja haasteiden edessä. Näiden haasteiden on arvioitu realisoituvan niin, että osa Pohjois- ja Itä-Suomen pelloista poistuu tuotannosta. Tämä kehitys vaikuttaa olennaisesti putkituksella aikaansaatavien tuottojen toteutumisen todennäköisyyteen. Epävarmoissa olosuhteissa putkituksen kannattavuus laskee nopeasti. Tuottoihin liittyvä epävarmuus selittää omalta osaltaan putkitusinvestointien keskittymistä Varsinais-Suomeen ja Pohjanmaalle. Maatalouden tuottavuuskehitysvaatimus edellyttää tuotannon rationalisoimista. Valtaojia putkittamalla peruslohkojen määrä kyllä laskee, mutta kasvulohkojen määrä ei välttämättä laske yhtä jyrkästi. Tämä kansainvälisestä kirjallisuudesta tehty havainto sai myös vahvistusta suomalaisesta empiirisestä aineistosta. Keskimääräisessä putkitustapauksessa yhdistetään kaksi 2 ha:n lohkoa yhdeksi 4 ha:n lohkoksi. Empiirisen aineiston perusteella näyttää siltä, että 4 ha:n lohkokoko on suomalaisissa olosuhteissa niin iso, että viljelijä on valmis jakamaan peruslohkon useammaksi kasvulohkoksi. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että maalaji tai muut olosuhteet vaihtuvat lohkolla niin paljon, ettei kaikkien kohtien kasvupotentiaalin hyödyntäminen ole mahdollista yhtenäisenä kasvulohkona. Suomessa vallitsee siis pysyvä olosuhdehaitta, joka johtuu pirstaleisista luonnonolosuhteista. Tätä luonnonolo-suhdehaittaa ei voida kokonaan poistaa vähentämällä omistusrakenteesta ja kuivatusjärjestelmistä johtuvaa tilusten pirstaleisuutta.

Field plot level drainage systems such as under drains are not efficient nor economically viable without proper main drains. However, fields are fragmented by open main drains, which hamper field work. In this study the economical arguments for replacing open main drains with underground ”piped” main drains are examined. Cost-revenue calculation premised on labour time changes in field work gives a good base for the study. However, the study is extended by considering environmental externalities. The complexity of the uncertain future, with cost-revenue calculations included, is also introduced and shown to be relevant in this subject. To convert open main drains to an underground system is an expensive investment with an extremely long payback period. Results obtained show that 5% interest call for this kind of investment is not an easy task, even if the investments are subsidised. The most important goal for main drainage systems is to lead water from plot level drainage systems into the water systems. If main drainage systems are not to fail in this task, even in exceptional conditions, underground systems are not economically favourable. The conversion of open main drains into underground systems has not been the focus of environmental research. Based on current knowledge, people can indicate willingness to pay of biodiversity related to open drainage systems, if they are especially asked about this. However, it might be impossible to get unbiased measures of willingness to pay without pointing to these questions. In a sharply outlined situation, the value of decreased phosphorus runoffs might equal to the value on savings in labour time. However, hilly conditions are rare in the regions where most of the conversion has taken place. The value from de-creased phosphorus runoffs in flat conditions is far less than savings in labour time. It is expected that some of the field plots in the eastern and northern parts of Finland might be taken into other forms of land use, because of the decreasing profitability of agriculture. This phenomenon introduces uncertainty into the profitability calculations. Profitability of investments is commonly violated by uncertainty about the forthcoming returns. This holds true in this case also. Finding from the current situation suggesting spatial distribution of investment subsidies for conversion projects might be explained by this. It is true that the conversion of open main drains in to underground systems has a decreasing impact on the number of pace parcels. However, the consolidated pace parcel is often big enough (4 ha) that the farmer is willing to break it down to obtain all the growing potential of the heterogeneous conditions. This means that there is a permanent natural handicap, which cannot be taken away by the conversion of drainage systems. However, decision is correlated to the farm size. Big farms accept more variation within the field plot than small farms, just to rationalise the field works. This means that demand for the conversion of open main drains into an underground system will be increased by the structural development in Finnish agriculture.