Sahajauhon soveltuvuus salaojaputken ympärysaineeksi ja okrasaostumien ehkäisyyn
← TakaisinTekijä | Vaitomaa, Kari |
---|---|
Sarja | Teknillinen korkeakoulu, Vesitalouden laboratorio, Diplomityö |
Päivämäärä | 1988 |
Avainsanat | okrasaostumat, rauta, sahajauho, salaojat, vedenjohtokyky, ympärysaine |
Rahoitus | Salaojituksen Tukisäätiö, MVTT |
Organisaatio | Teknillinen korkeakoulu, Maanmittaus- ja rakennustekniikan osasto |
Sivut | 57 |
Kieli | suomi |
Saatavuus | Sahajauhon soveltuvuus salaojaputken ympärysaineeksi ja okrasaostumien ehkäisyyn |
Työn tarkoituksena oli tutkia sahajauhon toimivuutta salaojaputken ympärysaineena eri maalajeilla. Lisäksi tutkittiin sen taloudellisuutta ja kykyä ehkäistä okrasaostumia salaojaputkissa.
Työ jakautui kirjalliseen kokeelliseen osaan. Kirjallisessa osassa selvitettiin sahajauhosta ja muista ympärysaineista aikaisemmin saatuja kokemuksia ja tutkimustuloksia eri puolilla maailmaa. Kokeellista osaa varten rakennettiin koelaitteisto, jolla selvitettiin sahajauholla esipäällystetyn salaojaputken ominaisuuksia.
Ruotsissa ja Norjassa sahajauhosta saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Sahajauho estää hyvin putken liettymistä, mutta sen vedenjohtokyky ei ole yhtä hyvä kuin esimerkiksi soran. Sahajauho estää okrasaostumien muodostumista, sillä se sisältää parkkiainetta, joka muodostaa raudan kanssa liukoisia kompleksiyhdisteitä. Sahajauho lahoaa maassa ollessaan. 20 vuoden kuluttua sahajauhon määrästä on jäljellä noin puolet.
Suoritetuissa laboratoriokokeissa sahajauhon todettiin toimivan erittäin hyvin karkeassa hiedassa ja hiesussa sekä tyydyttävästi hietaisessa hiesussa. Sahajauhon kyvystä estää okrasaostumia ei saatu kokeellisia tuloksia. Tämä johtui luultavasti kokeen lyhyestä kestosta.
Tutkimuksen mukaan sahajauho on tulevaisuudessa varteenotettava vaihtoehto soralle. Varsinkin Pohjanmaalla sen käyttö jo lähitulevaisuudessa tulee olemaan soran käyttöä edullisempaa. Pohjanmaalle sahajauho soveltuu hyvin myös okrasaostumisvaaran takia.