Eroosio ja fosforin kulkeutuminen pelloilta

Tässä tutkimuksessa selvitettiin pelloilta tapahtuvan eroosioon ja fosforikuormitukseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi luotiin katsaus eroosiota ja fosforikuormitusta kuvaaviin malleihin. Työ jakautui kirjallisuustutkimukseen ja sovellusesimerkkiin. Kirjallisuus tutkimuksessa selvitettiin eroosiolajit ja eroosioprosessin kulku sekä fosforin kulkeutumisen teoria. Vertaamalla muiden maiden eroosio- ja fosforikuormitukseen vaikuttavia tekijöitä Suomen vastaaviin tekijöihin pyrittiin päättelemään ongelman vakavuus maassamme. Sovellusesimerkissä testattiin pintavalunnan määritystapoja ja kuormitusfunktioita Siuntionjoen valuma-alueelta vuosina 1977 – 1978 kerätyllä aineistolla. Tutkimuksen lopullisena päämääränä oli päättää mahdollisten eroosiota ja fosforikuormitusta vähentävien toimenpiteiden laatu ja tarpeellisuus sekä yleisesti käytettävien eroosio- ja fosforikuormituksen laskentatapojen käyttökelpoisuus Suomessa.

Eroosion määrä vaikuttaa suoraan fosforikuormitukseen, koska suurin osa fosforista kulkeutuu sitoutuneena maapartikkeleihin. Suomessa eroosio on vähäistä ilmaston ansiosta. Sademäärä jakautuu tasaisesti koko vuodelle ja sateen rankkuudet ovat pieniä. Suurimman osan eroosiosta aiheuttaa keväällä lumen sulamisen ja syksyllä sateiden synnyttämä pintavalunta. Toimiva salaojitus ja viljelysuunnan muuttaminen vieton suuntaisesta korkeuskäyrien suuntaiseksi, ovat riittäviä keinoja eroosion ja fosforikuormituksen vähentämiseksi maassamme.

Muruinen peltomaa erodoituu vähiten ja on kasvien kannalta ihanteellinen. Nykyinen tehoviljely kuitenkin heikentää muruja ja vähentää niiden muodostumista. Murujen syntymistä edesauttavat routa, pieneliöstön toiminta, kasvien juuret ja hajoamistuotteet. Luonnon omia maanparannuskeinoja ei kuitenkaan pyritä riittävästi hyödyntämään.

Pintavalunnan määritysmenetelmien ja kuormitusfunktioiden testaus osoitti, ettei luotettavaa tapaa kuormituksen ennustamiseksi maassamme ole. Pintavalunnnan määrittämiseksi tarvitaan fysikaalisesti perusteltu malli, joka simuloi maan vesi- ja lämpötaloutta jatkuvasti. Kuormitusmallin kehittämistä varten tarvittaisiin koekenttä.