Orgaanisten peltomaiden kestävä vesienhallinta – yhteenveto ja seminaarin esitykset
Orgaanisten peltomaiden kestävä vesienhallinta -seminaari kokosi yhteen yli sata alan ammattilaista ja lisäksi kymmeniä katsojia etäyhteyksien päähän. Seminaari järjestettiin 23.10.2024 Pörssitalolla Helsingissä. Saamassamme positiivisessa palautteessa erinomaiset esitykset, ihmisten tapaaminen ja keskustelut paikan päällä esitelmänpitäjien ja muiden osallistujien kanssa koetiin hyvin hedelmällisinä. Seminaari on osa Salaojituksen Tukisäätiön Itämeri-sitoumusta, jossa säätiö on sitoutunut edistämään tiedonvaihtoa ja hyviä käytänteitä maaseudun vesienhallinnassa ja ympäristökysymyksissä tavoitteena puhtaampi Itämeri. Seminaari järjestettiin yhteisesti Salaojituksen Tukisäätiön, Maa- ja vesitekniikan tuen, Suoviljelysyhdistyksen, Salaojayhdistyksen ja Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa. Seminaari toimi myös Suoviljelysyhdistyksen 130-vuotisjuhlaseminaarina.
Seminaarissa kuultiin useita mielenkiintoisia esitelmiä orgaanisten peltomaiden kestävästä vesienhallinnasta kuten säätösalaojituksesta ja salaojakastelusta, mutta myös turvepeltojen vettämisestä ja ennallistamisesta. Kuulimme myös, kuinka historian saatossa suot ovat tarjonneet turvaa ja ovat meille arkeologisia aarreaittoja. Historian aarteiden lisäksi suomaat ja turvepellot tuottavat nykyisin ruokaa, mutta myös ilmastopäästöjä, jotka ovat suuria ja niiden vähentäminen liittyy vahvasti peltojen vesienhallintaan. Seminaarissa kuultiin myös erilaisista turvemaiden käyttövaihtoehdoista tulevaisuudessa. Tukijärjestelmään tarvitaan muutoksia, mutta myös peltojen käytössä tarvitaan ajattelun murrosta – onko pakko tuottaa ravintoa vai voisiko tuottaa muita hyödykkeitä. Hiilimarkkinoilta voisi löytyä kannustimia viljelijöille turvevarannon säilyttämiseen. Viljelijöiltä löytyy kyllä kykyä toimia, jos kannustimet ovat kohdillaan. Keskustelu kävi välistä innokkaana ja jatkui tauoille. Etenkin hiilipäästöjen laskentatapojen oikeudenmukaisuus sai mielipiteitä liikkeelle, mikä on erinomaista. Usein asioiden edistäminen vaatii sitä, että tunne on mukana. Ministeri Essayahin sanoin elämme yhteisten vesien äärellä.
Seminaarista kootaan Vesitalous-lehden teemanumero 1/2025 ”Eloperäisten peltojen kestävä vesienhallinta”. Lehti ilmestyy vuoden 2025 helmikuussa. Teemanumeron voi tilata ilmoittamalla postitustiedot osoitteeseen [email protected] otsikolla Vesitalous 1_2025_postitus.
Seminaarin kaikki esitystallenteet ja -materiaalit sekä seminaarissa esitellyt posterit löytyvät alta.
Seminaarin esitykset:
1. Seminaarin avaus, valtuuskunnan pj. Gustav Rehnberg, Salaojituksen Tukisäätiö, video
2. Suomen tavoitteet turve- ja orgaanisten maiden käytölle, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, video, pdf
3. Pohjoista suoviljelyä ja -tutkimusta sekä viljelyn sosiaalista ja kulttuurista merkitystä, Suomen historian dosentti, Jouni Kauhanen, Itä-Suomen yliopisto, video, pdf
4. Orgaaniset maat hyvinvointia tuottamassa: ruokaa, puuta, palmuöljyä ja ympäristöongelmia, Suometsätieteen professori Annamari Laurén, HY, video, pdf
5. Suomen politiikkatoimet turvemaihin liittyen, kansliapäällikkö Pekka Pesonen, MMM, video
6. Turvepeltojen ilmastopäästöjen laskenta ja sen kehittäminen, vanhempi neuvonantaja Liisa Pietola, Sitra, video, pdf
7. Turvemaiden viljelyn ympäristövaikutukset – mahdollisuudet päästöjen hillintään pellon vesienhallinnalla, tutkija Merja Myllys, Luke, video, pdf
8. Turvemaiden ympäristövaikutukset – mahdollisuudet päästöjen hillintään pellon ja valuma- alueen vesienhallinnalla, tutkija Maarit Liimatainen, Luke, video, pdf
9. Vaihtoehtona turvepeltojen vettäminen – päästövähennykset sekä kosteikkoviljelyn mahdollisuudet ja kannattavuus Suomessa, tutkija Hanna Kekkonen, Luke, video, pdf
10. Eloperäisten peltojen viljelijän näkökulma, maanviljelijä Marja Oesch, Pursilan tila, video, pdf
11. Postereiden esittelyt ja parhaan posterin palkitseminen, video
12. Yhteenveto ja kiitokset, toiminnanjohtaja Minna Maasilta, MVTT, video
Seminaarin posterit:
- Iida Höytyä Pohjavesidynamiikan samanaikaiset vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin ja fosforihuuhtoumaan kuivatuilla turvemailla
- Antti Miettinen Vetettävien turvepeltojen tarjouskilpailussa voidaan huomioida myös valuma-aluelähtöiset ympäristöhyödyt
- Terhi Korpi Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusteri – Turvemaiden tulevaisuutta tekemässä
- Markku Yli-Halla Sulfaattimaiden rautapillien koostumus ja merkitys
- Jari Ruski Seurantatiedolla ja käytännön toimilla kohti happamien sulfaattimaiden parempaa vesienhallintaa Eurajoella
- Ellen Huan-Niemi Reilusiirtymä, ilmastonmuutos ja kestävyys: Living Lab turvemaiden kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi Suomessa
- Marja Maljanen Pohjaveden tason vaikutus suopellon kasvihuonekaasupäästöihin – mesokosmoskoe
- Minna Mäkelä Maatalouden vesitalouskoulutus vastaamaan nykypäivän haasteisiin – VESKU
- Jaakko Mäkelä Uusi julkaisu tervepeltoviljelyn nykytilasta, viljelystä, kestävyydestä ja haasteista
- Asko Simojoki Suoviljeysyhdistys ry 130 vuotta (1894-2024)