Maatalouden kestävä vesienhallinta – keinoja sopeutua ilmastonmuutokseen ja lisätä luonnon monimuotoisuutta: yhteenveto, esitykset ja posterit
Maatalouden kestävä vesienhallinta
– keinoja sopeutua ilmastonmuutokseen ja lisätä luonnon monimuotoisuutta -seminaarin
yhteenveto
Maatalouden kestävä vesienhallinta seminaari järjestettiin 13.10.2022 Kansallismuseon auditoriossa Helsingissä, ja siihen oli mahdollista osallistua myös etänä. Seminaari on osa Salaojituksen Tukisäätiön Itämeri-sitoumusta, jossa säätiö on sitoutunut edistämään tiedonvaihtoa ja hyviä käytänteitä maaseudun vesienhallinnassa ja ympäristökysymyksissä tavoitteena puhtaampi Itämeri. Seminaarin järjestivät yhteisesti Salaojituksen Tukisäätiö sr, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Baltic Sea Action Group (BSAG) ja Salaojayhdistys ry.
Kansallismuseoon auditorioon oli paikan päälle ilmoittautunut yli 100 osanottajaa, mutta enemmän osanottajia oli etäyhteydellä. Seminaarissa esiteltiin 12 aiheeseen liittyvää posteria. Uutta seminaarissa oli innovaatiokilpailu, jolla tavoiteltiin ratkaisuja ilmaston muutokseen sopeutumiseen ja sen haitallisten vaikutusten minimoimiseen. Neljä parasta ehdotusta palkittiin seminaarissa ja seminaariin osallistujat pääsivät äänestämään parasta ehdotusta. Työryhmän Heidi Salo, Kielo Isomäki, Elina Paavonen, Aleksi Salla ja Lassi Warsta voittivat sekä ensimmäisen että yleisöäänestyksen palkinnon. Lisää innovaatiokilpailusta alla olevasta linkistä.
Säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Gustav Rehnberg toi seminaarin avauksessaan esiin toimintaympäristömme nopeat muutokset. Edellisen seminaarin (webinaari syksyllä 2020) aikana pandemia mullisti elämämme, kun jouduimme eristäytymään toisistamme, ja nosti samalla esiin kotimaisen ruuantuotannon turvaamisen tärkeyden riskien hallinnassa ja kriisivalmiuteen varautumisessa. Kotimaisen ruuan- tuotannon tärkeys on vain korostunut tämänhetkisessä maailman poliittisessa tilanteessa. Vuoden 2020 jälkeen huoli luonnon monimuotoisuudesta ja sen häviämisestä on havaittu kaikilla tahoilla ja sen pysäyttäminen on noussut tärkeäksi teemaksi. Keynote-puheenvuorossaan Sitran yliasiamies Jyrki Katainen toi esille sen, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luonnon monimuotoisuus pohjautuvat Euroopassa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan, jossa on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. EU:n ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian keskiössä on terve hyvinvoiva maa, joka auttaa kuivuuteen ja tulviin varautumisessa ja jonka vesipitoisuutta voidaan säätää vesienhallinnalla. On arvioitu, että monimuotoisuuden säilyttämiseksi 30 % maapinta-alasta tulisi suojella, mutta myös sen lisäksi on tärkeää käyttää niiden ulkopuolella olevaa 70 % kestävästi. On huomattu, että monimuotoisuuden häviäminen voi tulla kalliimmaksi kuin sen säilyttäminen. Monimuotoisuus tulee toteuttaa kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Myös monet suomalaiset yritykset ovat jo tarttuneet monimuotoisuuden säilyttämisen haasteeseen. Esimerkkinä UPM, joka oli kansainvälisellä tasolla yksi ensimmäisistä yrityksistä, joka otti monimuotoisuuden agendalleen jo vuonna 1998. Seminaarin toisessa esitelmässä tutkijatohtori Vilma Sandström toi globaalin näkemyksen ruokajärjestelmän kestävyyteen ja muuttumiseen tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen myötä kuivuus aiheuttaa ruuantuotannon vähenemistä ja loppumista alueilla, joilla jo nyt on niukkuutta vedestä. Tämä tulee aiheuttamaan siirtolaisuuden voimakasta lisääntymistä. Ruuan niukkuuteen voidaan kuitenkin vaikuttaa vähentämällä hävikkiä, poistamalla satokuiluja ja kehittyneissä maissa ruokavaliomuutoksilla. Merkillepantavaa on ruuan epätasainen jakautuminen, jota ilmentää se, että maailman väestöstä on nyt ylipainosia enemmän kuin aliravittuja.
Vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta Maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi sopeutumisesta muuttuvaan ympäristöön vesienhallinnan keinoin valtakunnan tasolla. Muutokset ympäristössä näkyvät lämpötilan kohoamisena, sademäärän kasvamisena ja äärevöitymisenä sekä lumipeitteen vähenemisenä. Sopeutumiseen kuuluu niin tulvariskien hallintaa kuin myös kuivuuteen varautumista niin maataloudessa kuin vesivoimaan liittyvässä energian tuotannossa. Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma KISS2030 on valmistunut ja sen lausuntokierros päättyi seminaaria seuraavana päivänä. Peruskuivatuksen tukeminen uudistuu. Yhteiset ojitusinvestoinnit tulevat kuulumaan Ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistäviä investointeja maatiloilla -tukitoimiin. Aamupäivän viimeisen esityksen piti maanviljelijä, Helsingin yliopiston dosentti ja kosteusmittareita valmistavan Soil Scout yhtiön tieteellinen johtaja Johannes Tiusanen Satakunnasta. Hän korosti esityksessään, että viljelijän tulisi keskittyä enemmän siihen, mitä on maanpinnan alla kuin päällä. Kastelutarvetta arvioidessaan tulisi tietää, milloin maan kosteus alkaa rajoittaa kasvua. Maan kosteuden seuraaminen kastelun seurauksena ja maan kuivuminen sen jälkeen ovat tärkeitä tietoja optimaalisen kosteuden ylläpitämiseksi. Maan kosteuden seuraaminen onnistuu esimerkiksi antureilla, joita kannattaa kuitenkin kokeilla ensin yhdellä lohkolla.
Iltapäivän esitykset aloitti Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Pasi Valkama kertomalla luonnon monimuotoisuuden lisäämisestä maatalousalueille maankuivatuksessa. Hän korosti, että maa- ja metsätalouden kuivatustavoitteet ja luonnon monimuotoisuus eivät ole toisiaan poissulkevia tavoitteita. Ympäristöystävällisiä maankuivatustapoja ovat mm. uomien linjaaminen luonnonuomien kaltaisiksi, kasvillisuuden ylläpitäminen uomien varsilla ja eroosion hallinta esim. kaksitasouomilla. BSAG:n projektipäällikkö Eija Hagelberg jatkoi uudistavalla viljelyllä saatavista monista hyödyistä mm. viljelijälle hyvän sadon muodossa ja maaperälle. Uudistavalla viljelyllä parannetaan maan kasvukuntoa ja kasvien ravinteidenottoa ja vähennetään huuhtoutuvien ravinteiden määrää. Näin edistetään ekosysteemien hyvää tilaa. Paikalliskuivatuksessa jokainen toteutettu tai parannettu salaojitus on ympäristöteko, sillä silloin sijoitetut tuotantopanokset saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. Tutkija Maarit Liimatainen Lukesta piti esitelmän turvemaista ja niiden kestävästä viljelystä vesitalouden keinoin. Turvemaiden kasvihuonepäästöt ovat parhaillaan julkisen keskusten kohteena ja aihe oli hyvin ajankohtainen. Esityksessään Maarit kertoi Ruukin tutkimushankkeesta, jossa on useita turvepeltolohkoja, joiden kasvihuonekaasupäästöjä tutkitaan, kun pellon vesitaloutta hallitaan säätökaivojen avulla ja kuiviin kesiin on varauduttu suurella varastoaltaalla. Asiantuntija Minna Mäkelä Salaojayhdistyksestä kertoi puolestaan säätösalaojituksen ja altakastelun mahdollisuuksista kivennäismailla sekä Sievissä sijaitsevien hyvin instrumentoidun koekentän tuloksista. Koekentällä seurataan pohjavedenpinnan korkeuden vaikutuksia satoon, valumaveden laatuun ja kasvihuonekaasupäästöihin. Säätösalaojituksen ja altakastelun toteutus vaatii paneutumista, jotta ne toimisivat hyvin. Tutkimustulokset osoittavat, että oikein toteutettuna säätösalaojituksella ja altakastelulla voidaan saavuttaa sekä tuotannollisia että ympäristöhyötyjä.
Seminaarin päätti Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n toiminnanjohtaja Minna Maasilta, jonka jälkeen oli mahdollisuus tutustua postereihin, jotka käsittelivät aiheita aina happamista sulfaattimaista peltojen kuivatustila selvitykseen ja kasteluun alkutuotannossa.
Seminaarista kootaan Vesitalous-lehden teemanumero 1/2023 ”Maatalouden kestävä vesienhallinta ”. Lehti ilmestyy vuoden 2023 alussa tammi-helmikuussa. Teemanumeron voi tilata ilmoittamalla postitustiedot osoitteeseen tuomo.hayrynen@mvtt otsikolla Vesitalous 1_2023_postitus.
Seminaarin kaikki esitykset videoina ja pdf-muodossa sekä posterit löytyvät tästä alta.
Kaunista syksyä ja pian alkavaa talvea!
Kaikkien seminaarin järjestäjien puolesta,
Seija Virtanen
Salaojituksen Tukisäätiö sr
Seminaarin esitykset:
- Seminaarin avaus, valtuuskunnan puheenjohtaja Gustav Rehnberg, / Salaojituksen Tukisäätiö sr. video
- Keynote-esitelmä: Euroopan näkökulma ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen/lisäämiseen maataloudessa, yliasiamies Jyrki Katainen, Sitra: pdf / video
- Globaali näkökulma ruokajärjestelmän kestävyyskysymyksiin, tutkijatohtori Vilma Sandström, Aalto yliopisto: pdf / video
- Sopeutuminen muuttuvaan ympäristöön vesienhallinnan keinoin, vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta, MMM: pdf / video
- Katseet sääkartoilta maan alle – Muuttuvassa ilmastossa mittaustieto korvaa kokemuksen, viljelijän puheenvuoro, dosentti Johannes Tiusanen: pdf / video
- Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen maatalouden vesirakentamisessa, erikoistutkija Pasi Valkama, SYKE : pdf / video
- Pelto kuin pesusieni – Monia hyötyjä uudistavalla viljelyllä, projektijohtaja Eija Hagelberg, BSAG, uudistava maatalous: pdf / video
- Turvemaat ja niiden kestävä viljely vesitalouden keinoin, tutkija Maarit Liimatainen, Luke: pdf / video
- Säätösalaojituksen ja altakastelun mahdollisuudet tuotannon ja ympäristön näkökulmasta, asiantuntija Minna Mäkelä, Salaojayhdistys ry: pdf / video
- Innovaatiokilpailu ja seminaarin päätös: video
Posterit:
- Essi Hillgren, Varsinais-Suomen ELY: Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustushaku syksyllä 2022, valuma-aluelähtöinen vesienhallinta kärkenä
- Sari Aaltonen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry: Simpelejärven Lahdenpohjan kunnostushanke
- Bishal Dahal, University of Oulu: The poster consists of Ideal agriculture farm
- Jari Ruski, Pyhäjärvi-instituutti: Älykkäät kasteluvedet alkutuotannossa
- Kielo Isomäki, Aalto yliopisto: Paikallis- ja peruskuivatuksen vesitalouden säädön vaikutusten mallintaminen
- Jyrki Nurminen, Salaojituksen tutkimusyhdistys: Long-term monitoring of nutrient losses from arable clay fields in southern Finland
- Mari Lappalainen, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus: KLIVA-hankkeen tuloksia (peltojen vesienhallinta happamilla sulfaattimailla ilmaston muuttuessa)
- Anna Bonde, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus: KLIVA-hankkeen SB-dam: innovatiivinen pato valtaojan virtauksensäätelyyn
- Peter Österholm, Åbo Akademi: Happamien sulfaattimaiden täsmäkäsittely altakastelulla (PRECIKEM)
- Markku Yli-Halla, Helsingin yliopisto: Happamien sulfaattimaiden pohjamaan typen alkuperä, ympäristövaikutukset ja hyödynnettävyys kasvintuotannossa
- Iida Höyhtyä, Oulun yliopisto: Turvemaan eri käyttömuodot ja ilmastopäästöt, ravinnehuuhtoumat sekä kasvillisuusdiversiteetti
- Mikko Sane, SYKE: Valumavesihankkeen Kuti-osuuden tuloksia
