Maankuivatus ja ilmastonmuutos -seminaari kokosi runsaasti kuulijoita Dipoliin 18.10.2018

Maankuivatus ja ilmastonmuutos -seminaarin yhteenveto

Maankuivatus ja ilmastonmuutos -seminaari keräsi runsaasti kuulijoita Dipolin Lumituuli-auditorioon Espoon Otaniemeen torstaina 18.10.2018. Osanottajia paikalla oli noin 150, ja etäyhteyksien välityksellä seminaaria seurasi noin 20 osanottajaa. Seminaari tavoitti laajasti toimijoita eri sektoreilta kuuntelemaan ajankohtaisesta aiheesta ja esitysten jälkeen käyty keskustelu oli vilkasta ja monipuolista.

Säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Gustav Rehnberg toi avauspuheenvuorossaan esiin huolen mahdollisen ilmaston muutoksen aiheuttamista uhkakuvista. Puheessaan hän kuitenkin oli optimistinen luottaen ihmisen kekseliäisyyteen selvitä aina uusista haasteista, joita syntyy usein hänen omasta syystään. Ilmatieteenlaitoksen vanhempi tutkija Joni-Pekka Pietikäinen loi puitteet seminaarille esittelemällä useimmin käytettävät ilmaston muutosskenaariot ja niiden aiheuttamat haasteet maataloudelle ja kuivatukselle. Ääri-ilmiöiden yleistyessä erilaiset pellon vesitalouden hallintatavat voivat helpottaa muutokseen sopeutumisessa. Aalto-yliopiston apulaisprofessori Matti Kummu toi esiin globaalit vaikutukset ja mahdollisuudet sopeutua muuttuvaan ilmastoon ja uhkakuviin eri puolella maapalloa. Huolestuttavaa on erityisesti se, että siellä missä sopeutumismahdollisuudet ja resurssit muutokseen varautumisessa ovat vähäisimmät, niin myös uhkat ovat suurimmat. Puhtaan makean veden loppuminen, väestökasvu, aavikoituminen ja niistä aiheutuva nälänhätä tulevat aiheuttamaan väestön siirtymistä suotuisimmille alueille, joka aiheuttaa pakolaisvirtoja ongelmineen. Professori Mikael Hildénin esityksessä siirryttiin maatalouspolitiikkaan ja politiikan ohjauskeinoihin, jotka ilmastonmuutos tekee yhä haastavammaksi. Politiikan kehittämisessä tarvitaankin sekä skenaariotarkasteluja että tulkintoja niiden vaikutuksista. Nyt on syytä ryhtyä pohtimaan ja kokeilemaan keinoja ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Tutkijatohtori Kaisa Västilän esityksessä esiteltiin mm. kaksitasouoma ratkaisuna valumavesien ympäristöystävälliseen hallintaan. Jos kaksitasouomaa käytettäisiin suojavyöhykkeiden sijasta, voisi olla mahdollista vähentää myös salaojavesien mukana tulevaa kuormitusta.

Lounaan jälkeen keskityttiin peltomittakaavan ratkaisuihin. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kaija Hakala kertoi ilmaston muutoksen vaikutuksista maatalouteen sekä viljelijän mahdollisuuksista sopeutua muutokseen. Tällaisia keinoja ovat mm. viljelyn monimuotoisuuden lisääminen, syyskylvöisiin lajikkeisiin siirtyminen sekä kastelutarpeeseen varautuminen sekä pellon hyvän kuivatuksen ylläpitäminen. Maaperä- ja ympäristötieteen apulaisprofessori Mari Pihlatie Helsingin yliopistolta kertoi maan kasvihuonekaasupäästöistä ja maan hiilivarannon vaikutuksesta niihin. Maan hiilivarannon kasvattaminen neljällä promillella vuosittain kompensoisi ihmisen aiheuttaman hiilidioksidilisäyksen ilmakehään. BSAG:n uunituore sisältöjohtaja dosentti Laura Höijer kertoi BSAG:n Carbon Action hankkeesta, jossa tutkimuksen kohteena on juuri maan hiilivarannon kasvattaminen erilaisin menetelmin. Mielenkiinnolla odotamme tutkimushankkeen tuloksia. Oulun yliopiston vesitekniikan professori Björn Klöve kertoi turvemaista ja niiden maankäytön muutoksien vaikutuksista kasvihuonekaasupäästöihin. Luonnontilaisten soiden jättäminen ojittamatta on tärkeää, mutta hankalampi kysymys on suometsät, jotka osuus on noin 25 % Suomen metsien kasvusta. Turvemaista ylipäätään tarvittaisiin lisää tietoa. Seminaarin päätti Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n toimitusjohtaja Timo Maasilta.

Seminaarin jälkeen järjestetyssä posteritilaisuudessa oli esillä 18 posteriesitystä. Postereissa esiteltiin tutkimustuloksia mm. turve- ja mineraalimaapeltojen ilmasto- ja ravinnepäästöistä, happamien sulfaattimaiden tunnistusmenetelmistä, maan rakenteen parantamisesta, hiilivarannon lisäämisestä ja säätösalaojituksesta. Seminaarissa toivottiin uuden vastaavanlaisen seminaarin järjestämistä jatkossakin.

Seminaarista kootaan Vesitalous-lehden teemanumero 1/2019 ”Maakuivatus ja ilmastonmuutos”. Lehti ilmestyy ensi vuoden alussa tammi-helmikuussa. Teemanumeron voi tilata ilmoittamalla postitustiedot osoitteeseen [email protected].

Seminaarin tallenne on katsottavissa tästä.

Alla seminaarin esitykset:

Miten ilmasto muuttuu? Joni-Pekka Pietikäinen, Ilmatieteenlaitos

Tulevaisuuden globaalit haasteet ja mahdollisuudet ruoantuotannossa -Suomi osana muutosta, Matti Kummu, Aalto-yliopisto

Ilmastonmuutoksen haasteet maatalouspolitiikalle, Mikael Hildén, SYKE

Valumavesien ympäristöystävällinen hallinta maankuivatuksessa, Kaisa Västilä, Aalto-yliopisto

Ilmastonmuutoksen vaikutus maatalouteen ja viljelijän mahdollisuudet vaikuttaa päästöjen vähentämiseen Kaija Hakala, LUKE

Ilmastonmuutoksen vaikutus peltojen vesitalouteen ja kasvihuonekaasupäästöihin, Mari Pihlatie, Helsingin yliopisto

Pellon hiilivarannon kasvattaminen, Laura Höijer, BSAG

Turvemaat, maankäytön muutoksen vaikutukset päästöihin ja valumavesien määriin, Björn Kløve, Oulun yliopisto

ja posterit:

1. Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hanke esittelee, luo ja jalkauttaa maaseudun ilmastotoimia
2. Viljelyjärjestelmien sopeutuminen muuttuviin ilmastollisiin olosuhteisiin ja ympäristövaatimuksiin – Käytännön ratkaisut kokeilualueilla ja vaikutusten seuranta
3. Tuloksia Koneviestin Loimaan Viljelymenetelmäkentältä – vesitalous ja hiilivarannon karttuminen
4. Turvemaiden ilmasto- ja vesistöpäästöjä mittaava tutkimusympäristö
5. Turvemaiden ravinnehuuhtoumat peltoviljelyssä
6. Säätösalaojituksen tehostaminen
7. Vesitalouden hallinta vesiensuojelussa (VesiHave)
8. Tuotantosuunnan muutoksen vaikutus savipellolta tulevaan kuormitukseen
9. Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä (PERA)
10. Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)
11. Maastokäyttöisten tunnistusmenetelmien kehittäminen happamille sulfaattimaille (Tunnistus)
12. Effects of chemical subsurface irrigation treatment on farmland acid sulfate soil water quality
13. Temperature sensitivity of microbial greenhouse gas production in a boreal organic acid sulphate soil with a black schist derived subsoil
14. Clay soil structure improvement and lime filters: engineered solutions to control phosphorus leakage
15. Update of WRB soil classes in Finland: expression of wetness
16. Salaojitustekniikat
17. Salaojasuunnittelijan koulutus
18. Parhaat järjestelmät huleveden käsittelyyn

Seminaarissa toivotettiin kaikki tervetulleiksi 16.11.2018 Helsingissä järjestettävään Ruokaseminaariin  sekä erityisesti turvemaiden viljelijät toivotetaan tervetulleeksi Sompa-hankkeen työpajaan Ouluun 14.11.2018.